Rakennusmääräysten energiatodistuksia koskevaa osaa ollaan uusimassa ja ympäristöministeriön
ehdotus on lausuntokierroksella. Uudistuksessa ympäristöministeriö ajaa mallia, jossa energiatodistukseen myös vanhoissa rakennuksissa laskettaisiin viimeksi uusituissa uusien rakennusten rakennusmääräyksissä määritelty E-luku ja mitattu kulutusarvo
ei enää kelpaisi.

Ympäristöministeriön ajatusmallia on mahdotonta ymmärtää yksinkertaisella insinöörilogiikalla.
Energiatodistuksen tarkoitus on antaa rakennuksen käyttäjälle ja ennen kaikkea mahdolliselle ostajalle tietoa rakennuksen energiankulutuksesta ja sitä kautta energiatehokkuudesta. E-luvun määrittely rakennusmääräyksissä sisältää jo itsessään niin suuren määrän oletuksia, tulkinnallisuuksia ja ristiriitaisuuksia, että sen hyödyt uudisrakentamisen suunnittelun ohjauksessakin ovat kyseenalaiset.

Vanhoissa rakennuksissa usein piirustukset ja työselitykset – jos niitä ylipäätään on käytettävissä – ovat varsin puutteelliset. Suuri ongelma on vielä sekin, että monesti käytännön toteutus ei vastaa suunnitelmia ja isommat ja pienemmät rakennusvirheet ja puutteet lopullisesti vesittävät laskennallisen E-luvun merkityksen.

Mitattujen kulutusarvojen kelpaamattomuutta todistukseen ministeriön valmistelijat
ovat perustelleet muun muassa vertailulla autoihin, missä niissäkään ei ajajan vaikutusta
oteta huomioon. Tämä vertaus ontuu kyllä pahasti. Jos nyt rakennuksiin esitettyä
mallia sovellettaisiin autoihin, niin ei käytettäisi nykyistä, testioloissa mitattua standardikulutusta,
vaan se määritettäisiin auton rakennetietojen perusteella. Ympäristöministeriön
logiikalla kulutus määritettäisiin esimerkiksi auton painon, moottoritilavuuden,
tehon, vaihteiston ja käytetyn polttoaineen mukaan. Erityisen hyvän arvon saisi
häkäpönttöauto ja huonon vastaavasti sähköauto!

Yllä esitetty on ihan hyvä vitsin aihe, mutta kun asia koskee satoja tuhansia kiinteistöjen
omistajia, niin ei naurata yhtään. Vanhoissa taloissa helpoin, ja usein ainoa
taloudellisesti järkevä tapa parantaa energiatehokkuutta, on lisätä mittausta ja automaatiota,
joiden avulla käyttäjä voi itse vähentää energiankulutustaan. Ympäristöministeriön
esittämä E-lukumalli ei anna näille toimille mitään arvoa, vaan on omiaan
ohjaamaan korjausrakentamista niin yksilön kuin koko kansantalouden kannalta
hölmöihin ratkaisuihin.

Olli-Heikki Kyllönen, päätoimittaja

Sähköala-lehden aiemmat pääkirjoitukset