Sähköasennukset kuten kaikki tekniset järjestelmät on rakennettu oman aikansa vaatimuksiin. Ikääntyessään sähköasennustenkin kunto huononee ja se aiheuttaa omat riskinsä niin käytön luotettavuudelle kuin joissain tapauksissa myös turvallisuudelle.

Sähköasennukset on aikoinaan mitoitettu aivan eriluokan kuormituksille, mitä nykyisin asunnossa käytettävät sähkölaitteet tarvitsevat. Jo pelkästään keittiössä tarvittavien laitteiden tehot ovat niin suuret, että vanhoissa asennuksissa olevalla yhdellä 10 A valaistus- ja pistorasiaryhmällä ei tulla enää toimeen.

Myös nousut vanhoissa kerrostaloissa ovat lähes aina yksivaiheisia, joissa pääsulakkeena yleensä 20 A tulppasulake, joka rajoittaa tehonsaannin muutamaan kilowattiin. Esimerkiksi Helsingissä edellytettiin suurissa rivitalohuoneistossakin kolmivaiheinen liityntä vasta 1970-luvun loppupuolella. Myös vanhojen omakotitalojen varustetaso on usein vanhaa ”arava-tasoa”; pistorasioita ja myös ryhmiä on nykykäyttöön liian vähän.

Sähkövarustuksen uusinta putkiremontin yhteyteen

Kun vanhoissa kerrostaloissa tehdään putkiremontteja, kannattaa samaan yhteyteen paketoida myös sähkö- ja tietoverkkojen perusparannukset. Viemäriputkien uusimiseksi joudutaan rakenteet lähes poikkeuksetta avaamaan ja asentamaan uudet. Samassa yhteydessä kannattaa tehdä myös varaukset uusille sähkönousuille tai asentaa kaapeloinnit, vaikkei sähkökeskuksia vielä uusittaisikaan.

Tietysti kerrostaloissa olisi järkevää tehdä putkiremontin yhteydessä myös huoneistojen sähköisen varustetason parannus, koska myös huoneistoissa joudutaan rikkomaan putkiremontin vuoksi olemassa olevia rakenteita. Samassa rakenteiden rikkomisen aiheuttamassa kaaoksessa olisi järkevää tehdä myös sähkö- ja teleasennuksien putkitukset, mikäli ne halutaan toteuttaa uppoasennuksena.

Meillä edelleen halutaan jostain syystä tehdä sähköiset järjestelmät rakenteiden sisään, vaikka nykyisin on tarjolla erilaisia lista-asennustarvikkeita. Niillä tehdyn sähköistyksen parantaminen myöhemmin esimerkiksi pistorasioiden tai johtojen lisäykset onnistuvat paljon helpommin kuin rakenteisiin asennetussa uppoasennusjärjestelmässä.

Nykyaikaiset lista-asennustarvikkeet ovat tyylikkäitä ja niiden valikoimista löytyy erilaisia malleja. Meillä taitaa olla vain mielessä ne muoviset 70-luvun lista-asennusjärjestelmät, joita ei voi todellakaan sanoa olevan kovin silmää hiveleviä.

Hyvä ja halpa -yhdistelmää ei ole

Sähkösaneerauksissakin kannattaa muistaa se, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tämä tarkoittaa sitä, että kannattaa tilata kunnon sähkösuunnitelma suunnittelijalta. Jos pyrkii minimoimaan kustannukset jo suunnitteluvaiheessa, se ei voi johtaa hyvään lopputulokseen. Lisäksi hyvä ja laadukas sähkösuunnitelma on ehdoton, kun kilpailutetaan sähköurakoitsijaa; muuten saadut tarjoukset eivät ole vertailukelpoisia loppukäyttäjän kannalta, kun niiden varustetaso ei välttämättä ole samaa tasoa.

Ilman tarkkaa suunnitelmaa on uudistetun sähköasennusstandardin asettamien vaatimusten toteutukselle niin ryhmitysten kuin vikavirtasuojakytkin valintojen osalle mahdollisuuksia hyvin eritasoisille toteutuksille, joiden vaikutus sähköistyksen hintaan on merkittävä. Tällöin tarjousten vertailu pelkän hinnan perusteella maallikolle, joka ei kykene arvioimaan sähköistyksen toimivuutta käytännössä johtaa huonoon lopputulokseen. Tässä päteekin silloin usein kuultu toteamus, että hyvää ja halpaa ei ole olemassakaan.

Vanhoissa kiinteistöissä toteutusta joudutaan miettimään hieman eri lähtökohdista kuin uudisasennuskohteissa. Hankalia ovat yleensä peseytymistilat, jotka ovat usein myös pienet ja ahtaat.

Teksti: Veli-Pekka Vitikka
Kuva: Sisko Vuorenmaa

Kirjoittaja on Henkilö- ja Yritysarviointi SETI Oy:n toimitusjohtaja. Artikkeli on tiivistelmä Sähköala-lehden numerossa 5/2008 julkaistusta kirjoituksesta.