Oikein toteutetun ja ohjatun aurinkosuojauksen vaikutus rakennuksen energiatalouteen voi olla merkittävä. Puuttumalla rakennusten energiankulutuksen perusteisiin oikeanlaisilla teknisillä järjestelmillä ja rakenteilla sekä ohjaamalla järjestelmiä automaattisesti oikealla tavalla, voidaan energiankulutusta pienentää ja saavuttaa samalla entistä miellyttävämpi sisäilmasto ja viihtyisyys.

Rakentamiskulttuurimme ja asennoitumisemme rakentamiseen ja rakennusten elinkaaren energian käyttöön on muutoksen kourissa. Tämän tosiasian tunnustaminen ja rakentava edistäminen luovat mahdollisuuksia kehittää entistä paremmin tilojen käyttäjiä palvelevia tekniikoita sekä mukavampia ja viihtyisämpiä ympäristöjä.

Kovat tavoitteet primaarienergian kulutuksen laskemiseksi on nähtävä positiivisena yhteiskuntaa, luontoa ja rakennusteollisuutta hyödyttävänä asiana. Uskallus luopua totutuista ajattelutavoista ja menetelmistä luo yleensä uutta – niin myös rakennusautomaation ja rakentamisen aloille.

EU:n direktiivi 2002/91/EC, Energy Performance of Buildings Directive (EPBD), on Euroopan Unionin jäsenvaltioita velvoittava ohjeistus rakennusten energiankäytön vähentämiseksi. Direktiivi ohjaa eurooppalaista rakentamista ympäristösopimusten ja velvoitteiden täyttämiseksi. Suomi on jo ansiokkaasti osoittanut sitoutumisensa direktiivin toteuttamiseksi rakentamismääräyskokoelman jatkuvalla määrätietoisella uudistamisella.

Direktiivin alle on myös syntynyt joukko muita direktiivejä ohjaamaan eri rakennusteollisuuden aloja energiatehokkaaseen rakentamiseen ja kiinteistöjen ylläpitoon. Standardeja on kaikkiaan 43 ja niiden tarkoitus on toimia ”työkaluina”, joiden avulla määritellään käytettäviä menetelmiä ja helpotetaan uusien menetelmien käyttöönottoa.

Keskeinen rakennusautomaatioon kohdentuva standardi on EN 15232 ”Rakennusten energiatehokkuus. Rakennusautomaation, säädön ja kiinteistönhoidon vaikutus energiatehokkuuteen”. Standardi esittää tavan arvioida rakennusautomaation merkitystä rakennuksen energiankulutukseen suunnitteluvaiheessa ja automaation vaikutuksen saavutettavissa olevaan energiatehokkuusluokitukseen.

Perustoimintoihin puututtava 

Rakennusmääräyskokoelman osa D3 antaa hyvän kuvan tulevista haasteistamme. On löydettävä uudenlaisia keinoja vakiintuneiden rakennusten järjestelmien ohjaamiseksi entistä tehokkaammalla tavalla. Lisäksi on löydettävä uusia keinoja rakennusten elinkaaren energiankulutuksen pienentämiseksi. Tärkeää on ymmärtää, ettei summittainen tekniikan lisääminen vie meitä mihinkään.

Energiankäyttöön perustoimintojen ylläpitämiseksi on puututtava. Rakennuksissa on pystyttävä säilyttämään totutut mukavuustoiminnot kuten hyvä valaistus, hyvä ilmanvaihto, hyvä huonelämpötila ja häikäisynesto.

Mukavuudesta ja terveellisestä ympäristöstä ei tarvitse luopua. Puuttumalla rakennusten energiankulutuksen perusteisiin oikeanlaisilla teknisillä järjestelmillä ja rakenteilla sekä ohjaamalla järjestelmiä automaattisesti oikealla tavalla, voidaan energiankulutusta pienentää ja saavuttaa samalla entistä miellyttävämpi sisäilmasto ja viihtyisyys.

Yksi suurista haasteistamme on lämpöteknisesti erinomaisten rakennustemme huonelämpötilojen hallinta mahdollisimman pienellä lisäenergian tarpeella. Lisääntyvä mukavuus ja tekniikka lisäävät sisäistä lämpökuormitusta ja siten jäähdytystarvetta.

Automaatiolla energiansäästöjä 

Käytössämme on jo erinomaisia järjestelmiä erilaisten kiinteistön toimintojen itsenäiseksi automatisoimiseksi. On järjestelmiä, joilla voimme hallita palohälytystoimintoja, lukitusjärjestelmiä, kulun-valvontaa, turvallisuutta ja valvontaa, lämmitysjärjestelmää, ilmanvaihtoa, jäähdytystä, valaistusta, aurinkosuojausta ym.

Erilliset järjestelmät ovat monesti hyviä tarkoitukseensa ja niiden käyttö nimenomaan erillisinä järjestelminä perusteltuakin. Perusteita voivat olla esimerkiksi tietoturva, säädökset ja hyväksynnät tai yksinkertaisesti toimintojen helppokäyttöisyys, pitkälle viety osaaminen ja keskittyminen nimenomaiseen ohjaustarpeeseen.

Mittavissa hankkeissa ja kiinteistöissä, joissa kiinteistön käyttäjällä riittää asiantuntemusta monitasoisen järjestelmän hallintaan ja ylläpitoon, ei ongelmia välttämättä esiinny. Ongelmaksi muodostuu sen sijaan monen erillisen järjestelmän rakentaminen keskikokoisiin ja pieniin kohteisiin. Tekniikan määrä tuntuu kohtuuttomalta ja kustannukset tuntuvat karkaavan käsistä.

Tutkimusten mukaan esimerkiksi oikein toteutetun ja ohjatun aurinkosuojauksen vaikutus rakennuksen energiatalouteen ilmasto-olosuhteissamme voi olla merkittävä: jäähdytysenergian tarve -35...89 prosenttia, lämmitysenergian tarve -9 prosenttia ja keinovalaistuksen käyttämän energian tarve -39...89 prosenttia. Jotta saavutettu säästö voidaan kunnolla hyödyntää, energiaa kuluttavien järjestelmien on luonnollisesti voitava reagoida energiankulutusta pienentävän aurinkosuojajärjestelmän säätelyn muutoksiin.

Sama ohjaustieto kaikkiin järjestelmiin 

Vuorovaikutukselle on todellista tarvetta, jota voidaan löytää monista muistakin rakennuksen toiminnoista. Sama liiketunnistin, ikkunakosketin tai ovikosketin voi tuottaa ohjaustietoa kaikille kiinteistön järjestelmille jos ohjauksessa hyödynnetään standardoituja väyläohjausjärjestelmiä kuten KNX.

KNX on avoin kansainvälisesti hyväksytty standardi koti- ja kiinteistöautomaatioon. KNX-standardia hallinnoi KNX Association. KNX Finland edistää Suomessa KNX standardin käytön yleistymistä.

Standardi mahdollistaa saman ohjausväylän käyttämisen laitevalmistajasta riippumatta. Väylässä olevien komponenttien ja toimintojen vuorovaikutus on mahdollista järjestelmän hallinnan yhteisellä ETS-työkalulla. Yhteistoimintamalli on määritelty: ”Tilanne jossa viestejä lähettävät ja vastaanottavat laitteet voivat ymmärtää kunnolla signaaleja ja toimia niiden perusteella ilman ylimääräisiä laitteistoja”.

KNX Association valvoo järjestelmän komponenttien yhteensopivuutta myöntämällä niille hyväksynnän. Eri sovellusalueille laitteistoja tuottavia jäsenyrityksiä on 173 kappaletta 29 maassa. Jäsenyrityksillä on lähes 7000 KNX-hyväksyttyä tuoteryhmää valikoimissaan.

KNX-standardin sovellusalueita ovat esimerkiksi valaistus, aurinkosuojaus, lämmitys, ilmastointi, jäähdytys, valvonta, hälytykset, veden hallinta, energiankulutuksen hallinta ja valvonta, mittarointi, ääni ja AV.

Petteri Pitkäaho, teksti
Kuvat Somfy Nordic Oy 

Kirjoitus on tiivistelmä Sähköala-lehden numerossa 11/2009 julkaistusta laajemmasta artikkelista.

KNX Finlandin kotisivut; www.knx.fi