Energiatehokkuuden parantaminen on keskeisin keino ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Rakennusten energiatehokkuus tarkoittaa energian vähäistä käyttöä hyvän, terveellisen ja viihtyisän sisäympäristön ylläpitämiseksi.

Rakentamisessa tulee edistää ensisijaisesti energiatehokkuutta, vaikka uusiutuva energia onkin päästötöntä verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin ja tukee riippumattomuutta tuontienergiasta. Tämän takia yhdyskuntien kehittämisen kannalta on energian tarpeen pienentäminen keskeistä. Mitä pienempi energiantarve on, sitä suurempi voi uusiutuvan energian osuus kokonaisuudesta olla.

Suomessa rakennuksissa käytetään noin 40 prosenttia koko valtakunnan primäärienergiasta. Viimeisten reilun kolmen vuosikymmenen aikana rakennusten tilojen lämmityksen energiantarve on pienentynyt ja sähköenergian tarve on kasvanut. Rakentamisen energiamääräysten kiristäminen pienentää uusien rakennusten energiantarvetta 30 - 40 prosenttia vuoden 2010 alusta ja vuonna 2012 ennakoidaan energiamääräysten tiukkenevan edelleen 10 - 20 prosenttia.

Energiatehokas rakentaminen

Rakennusten energiankäyttöä voidaan tehostaa kustannustehokkaasti useilla kymmenillä prosenteilla nykytasoon verrattuna.

Muutoksen edellyttämä teknologia on jo kehitetty, ja erilaisia ratkaisuja on testattu varsin laajasti myös käytännössä. Lisäksi uusi teknologia mahdollistaa myös nollaenergiatason rakennusten rakentamisen.

Ilmastonmuutoksen hillinnässä on myös tärkeää kohdistaa toimenpiteitä olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseen.

Vaikka Suomessa siirryttäisiin välittömästi ns. passiivitalojen rakentamiseen uudisrakentamisessa, saavutetaan rakennusten energiakorjauksilla suurempi kasvihuonekaasujen päästövähennys tulevan vuosikymmenen aikana. Uudisrakentamisen merkittävä vaikutus näkyy vasta vuoden 2020 jälkeen.

Energiatehokkaiden talojen toteuttaminen

Energiatehokkaiden rakennusten perusedellytyksiä ovat kokonaisuuden hallinta ammattitaitoisen suunnittelun ja eri suunnitteluosapuolten välisen tiiviin yhteistyön kautta. Valmiin tuotteen ja/tai palvelun tavoitetason selkeä valinta on yksi keskeinen suunnittelutoimen lähtökohta sekä varsinaisen urakoinnin ja myöhemmän käyttö- ja ylläpitovaiheen pohja.

Merkittävimmät energiatehokkaan rakentamisen perusvalinnat tehdään jo suunnittelun alkuvaiheissa. Rakennuksen sijoittaminen tontille, sen mitat ja muodot sekä aukotus määrittävät jo varsin pitkälle miten hyvin muilla suunnitteluratkaisuilla voidaan energiatehokkuuden asetettuihin tavoitteisiin päästä.

Rakennesuunnittelijalla on yhdessä arkkitehdin kanssa keskeinen rooli suunniteltaessa erityisesti ulkovaipparatkaisuja ja näiden energiatehokkuuden reunaehtoja. Materiaalivalinnoilla, lujuusteknisillä rakenneratkaisuilla ja muilla teknisillä ratkaisulla lyödään varsin pitkälle lukkoon reunaehdot ulkovaipan lämmöneristyksen ja saavutettavissa olevan tiiveyden osalta.

Energiatehokas rakentaminen edellyttää myös talotekniikka- ja sähkösuunnittelun aktiivista panosta jo hanke- ja luonnossuunnittelussa. Tällöin korostuvat erityisesti rakennuksen lämmöntarpeeseen vaikuttavien (ulkovaipan eristysominaisuudet, ilmanvaihto, viilentäminen, yms.) sekä energiantuotantoon liittyvien teknisten toteutusvaihtoehtojen huolellinen arviointi.

Energiatehokkaan rakentamisen kehitystarpeita

Energiatehokas rakentaminen on kustannustehokas ja ekologinen keino Suomen kansainvälisten energia- ja ympäristövelvoitteiden täyttämiseksi. Samalla voidaan parantaa myös sisäympäristön laatua perinteisiä rakentamiskäytäntöjä tasaisempien lämpöolosuhteiden avulla.

Konkreettinen este energiatehokkaan rakentamisen yleistymisen tiellä tuntuu olevan alan markkinoiden kehittymättömyys ja aivan erityisesti kysynnän vakiintumattomuus.

Vaikka erityistä rakennusten energiatehokkuutta vaativa asiakkuus onkin voimistumassa, tarvitaan aikaisempaa selkeämpää yleistä viestintää sekä viranomaismääräysten kehitysohjelmia suuntaamaan lisää voimavaroja entistä paremmin kasvaville markkinoille sopivien tuotteiden ja palvelujen tarjoamiseksi.

 Palvelujen tarjoajat voivat omalta osaltaan edistää kysynnän ja tarjonnan kohtaamista kehittämällä omia palvelutuotteitaan niin, että niitä on sekä mahdollisimman sujuva ostaa että liittää osaksi energiatehokasta pientaloratkaisua.

Teksti: Pekka Tuomaala, Jyri Nieminen 

TkT Pekka Tuomaala toimii erikoistutkijana VTT:ssa. Hän on osallistunut moniin rakennusten energiatehokkuutta käsitteleviin selvitys-, tutkimus- ja tuotekehityshankkeisiin. DI, Executive MBA Jyri Nieminen toimii VTT:ssa asiakaspäällikkönä ja hän on osallistunut lukuisiin kansallisiin ja kansainvälisiin T&K-projekteihin.

Artikkeli on tiivistelmä Sähköala-lehden numerossa 10/2008 julkaistusta kirjoituksesta.