Ympäristöministeriön asetus energiatehokkuudesta astuu voimaan 1.1.2008. Asetuksessa annetaan yksityiskohtaiset ohjeet rakennuksen energiatodistukseen sisällytettävän energiatehokkuusluvun määrittämiseksi.
Rakennuksen energiatehokkuus energiatodistuksessa määritellään energiatehokkuusluvulla. Luku sisältää rakennuksen tarvitseman vuotuisen lämmitys-, laitesähkö- ja jäähdytysenergiamäärän. Muissa kuin pienissä asuinrakennuksissa laitesähköenergia sisältää ainoastaan kiinteistösähkön.
Energiatehokkuusluku (ET-luku, kWh/brm2/vuosi) ilmoitetaan ylöspäin pyöristettynä kokonaislukuna. Rakennuksen energiatehokkuusluokka noudattaa rakennuksen käyttötarkoituksen perusteella määräytyvää asteikkoa. Asuinrakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka kerrosalasta vähintään puolet on asuinhuoneistoja.
Suomen rakentamismääräyskokoelman ohjeen D5 mukainen rakennuksen energiakulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskentamenetelmä on energiatasemenetelmä, jossa saman kuukauden aikana rakennuksen sisään tuleva energiamäärä on sama kuin rakennuksesta poistuva energiamäärä.
Ohje D5 sisältää seuraavat laskentakokonaisuudet:
- Tilojen lämpöhäviöenergiat, joihin kuuluvat rakenteiden läpi johtuva lämpöenergia, vuotoilman lämmityksen tarvitsema energia, ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsema energia ja ilmanvaihdon poistoilmasta talteen otettu energia.
- Lämmitysteho, jossa lasketaan rakennuksen lämmitystehontarve, rakenteiden läpi johtuva lämpöteho, vuotoilman lämmityksen tarvitsema teho, ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsema teho ja käyttöveden lämmityksen tarvitsema teho.
- Käyttöveden lämmitystarve.
- Lämmitysjärjestelmien lämpöhäviöenergiat, joihin kuuluu tilojen lämpöhäviöenergia ja käyttöveden lämmitysjärjestelmän lämpöhäviöenergia.
- Laitesähkönkulutus, johon ei sisälly lämmitykseen tai jäähdytykseen käytettyä sähköä.
- Lämpökuormat, jotka tarkoittavat henkilöiden luovuttamaa lämpöenergiaa, kodin koneista, laitteista ja valaistuksesta vapautuvaa energiaa, lämmityslaitteista kuten takka, vapautuvaa lämpöenergiaa, ikkunan kautta tulevaa auringon säteilyenergiaa. Mainituista lämpökuormista lasketaan ja otetaan huomioon hyödynnettävissä oleva lämpöenergia.
Pienet asuintalot
Enintään kuudesta asunnosta koostuva asuinrakennuksen tai asuinrakennusryhmän energiatehokkuusluku määritellään laskennallisesti. Laskentamenettelyssä otetaan huomioon
lämmitysenergian kulutus
rakennuksen lämpöhäviöenergiat,
käyttöveden lämmitystarve
lämmitysjärjestelmien lämpöhäviöenergiat
lämpökuormat
sähköenergian kulutus
jäähdytysenergian kulutus
Ympäristöministeriön asetuksen rakennuksen energiatodistuksesta liite 1 määrittelee ET-lukuun perustuvat energiatehokkuusluokat pienille asuintaloille seuraavasti:
Suuret asuinrakennukset ja muut rakennukset
Yli kuudesta asunnosta koostuvan asuinrakennuksen tai asuinrakennusryhmän energiatehokkuusluku määritellään laskennallisesti ainoastaan kerran rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Laskennassa otetaan huomioon lämmitysenergia, kiinteistösähkö ja mahdollinen jäähdytysenergia.
Käytössä olevan suuren asuinrakennuksen energiatehokkuusluku ilmaistaan vuotuisen lämmitysenergian, kiinteistösähkön ja mahdollisen jäähdytysenergian toteutuneiden kulutusten summana. Rakennuksen energiankulutukseen ei sisällytetä eri energiamuotojen tuotannon häviöitä.
Mikäli rakennuksen energiakulutusta ei voida luotettavasti määrittää, rakennukselle annetaan energiatehokkuusluokka G. Todistuksessa on tällöin mainittava, että energiatehokkuuslukua ei ole voitu määrittää.
Energiatehokkuusluku sisältää toteutuneen lämmitysenergian kulutuksen korjattuna Jyväskylän korkeuden normaalivuoden tarvetasoon sekä lämpimän käyttöveden energiankulutuksen, kiinteistösähkön kulutuksen ja jäähdytysenergian kulutuksen. Rakennuksen toteutunut energiankulutus muunnetaan energiatodistusta varten vastaamaan Jyväskylän korkeuden normaalivuoden lämmitystarvelukua. Mikäli rakennuksen energiakulutusta ei voida luotettavasti määrittää, rakennukselle annetaan energiatehokkuusluokka G.
Energiatehokkuusluvun määrittely muille rakennuksille on samankaltainen suurten asuinrakennusten kanssa. Rakennuslupamenettelyssä määritellään siis laskennallisesti lämmitysenergian, kiinteistösähkön ja mahdollisen jäähdytysenergian kulutus. Rakennuksen valmistumisen jälkeen käytössä olevan rakennuksen energiakulutus määritellään toteutuneiden vuosikulutusten mukaan.
Ympäristöministeriön asetuksen liite 1 sisältää omat taulukot energiatehokkuusluokan määrittämiseksi esimerkiksi toimistorakennuksille, liikerakennuksille, opetusrakennuksille, päiväkodeille, terveydenhoitorakennuksille, urheilu- ja kuntoilurakennuksille ja uimahalleille.
Lakiin energiatodistuksesta liittyvä ympäristöministeriön asetus sekä Suomen rakennusmääräyskokoelman osa D5 löytyvät täydellisenä ympäristöministeriön verkkosivuilta www.ymparisto.fi.
Teksti: Isto Autio
Kirjoittaja on järjestöpäällikkö Sähköinfo Oy:ssä ja Sähkölämmitysfoorumi ry:n asiamies. Artikkeli on tiivistelmä Sähköala-lehden numerossa 9/2007 julkaistusta kirjoituksesta.
