Matalaenergiarakentamisella asumisenaikaista energiankulutusta voi alentaa vähintään 60 prosenttia. Tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan sekä rakenneteknisiä että laiteteknisiä ratkaisuja. Mitä pienemmäksi energiankulutus muodostuu, sitä kilpailukykyisempi lämmitysmuoto on suora sähkölämmitys.
Toistaiseksi käytännön into energiansäästötalkoisiin on ollut Suomessa vähäisehköä, ja vain harvat talotehtaat ja rakennusliikkeet ovat kehittäneet matalaenergiataloja valmiiksi tuotteiksi. Tämä on johtanut ja johtaa vieläkin tilanteisiin, joissa asukas ei useinkaan tule hankkineeksi huoneistoonsa energiansäästön näkökulmasta tarkoituksenmukaisinta tekniikkaa.
”Valtaosa nykyisestä laitetekniikasta kuten ilmanvaihdon laitteet ja lämpöpatterit on alun perin kehitetty 1970-luvun energiakriisin takia. Toki laitteet ovat sittemmin kehittyneet, mutta tälläkin hetkellä useimpiin asuntoihin tarjotaan ja asennetaan kertaluokkaa tarpeettoman suuritehoisia laitteita. Matala- ja varsinkin passiivienergiatalojen yleistyessä valmistajien on pakko muuttaa tarjontaansa vastaamaan pienentynyttä energiankulutusta”, pohtii erikoistutkija Juhani Laine VTT:ltä.
Leppävaaran tulokset rohkaisivat
Ensimmäistä kertaa uuden sukupolven matalaenergiakerrostalojen rakentamista kokeiltiin uudiskerrostalossa Espoon Leppävaarassa vuonna 2005.
MERA-kerrostalojärjestelmäksi kutsuttu, matalaenergiatalon periaatteilla suunniteltu konsepti osoittautui Leppävaaran pilottikohteen perusteella sikäli toimivaksi, että energiankulutus osoittautui jopa laskettua pienemmäksi.
”Energiankulutustavoitteiden kannalta niin rakenne- kuin laitetekniikkakin ovat yhtä tärkeät osatekijät. Perusta energiansäästölle luodaan riittävän tiiviillä, massiivisilla rakenteilla ja uudella ikkunateknologialla, mutta vasta älykkäällä laitetekniikalla saavutetaan riittävät säästöt kulutuksessa”, Laine toteaa.
Tavallista eristävämmillä ja ilmanpitävämmillä rakenteilla ja huoneistokohtaista ilmanvaihtolämmitystä hyödyntäen lämmitysenergian kulutus saadaan noin 30 prosenttiin verrattuna nykyisiin normitaloihin.
Tämänhetkisessä kehitysvaiheessa Suomessa, jossa erityisesti matalaenergiatalot ovat voimakkaasti yleistymässä, tarvitaan ulkoista lämmitysenergialähdettä. Sellaisena on nyt edullisin suora sähkölämmitys – suhteellisesti sitä edullisempi esimerkiksi kaukolämpöön verrattuna mitä pienemmäksi saadaan energian ominaiskulutus.
Heinolaan ja Suurpeltoon sähkölämmitteistä MERA-tuotantoa
Tällä hetkellä matalaenergiakerrostaloja on rakenteilla Heinolaan ja suunnitteilla ainakin Espoon Suurpeltoon.
”Suurpellon 99 asunnosta on suunniteltu noin puolet matalaenergia-asunnoiksi ja suunnilleen saman verran nykyistä standarditasoa vastaaviksi. Ensimmäisten talojen rakentaminen alkanee jo tänä syksynä, ja asukkaat pääsevät vastaavasti muuttamaan runsaan vuoden kuluttua”, Mika Airaksela arvioi.
Suurpeltoon verrattuna Heinolan MERA-kohteissa rakennustyöt ovat jo pidemmällä. Molemmissa kohteissa sähkösuunnittelusta vastaa lahtelainen Sähköinsinööritoimisto Jussi Mäkelä Oy.
”Kumpiinkin taloihin tulee suora sähkölämmitys. Huoneistokohtaisissa lämmön talteenottokoneissa on tavallista tehokkaampi sähkötoiminen tuloilman jälkilämmityspatteri. Sitä tosin tarvitaan lähinnä vain kovilla pakkasilla”, kertoo sähkösuunnittelusta vastaava diplomi-insinööri Jussi Hiukka.
Myös Jussi Hiukka liputtaa suoran sähkölämmityksen puolesta matalaenergiataloissa.
”Se lyö leiville, koska sähköä kuluu hyvin vähän. Oleellista on, että valittu lämmitysmuoto houkuttelee säästämään energiaa, mikä on mielestäni sähkölämmityksen etu esimerkiksi kaukolämpöön verrattuna. Moni saattaa ajatella, että kun kallis investointikustannus kerran on maksettu, käytetään sitä energiaa sitten”, hän pohtii.
Älykäs lämmön talteenotto säästää
Oleellinen osa Heinolan ja Espoon kohteissa sovellettavaa MERA-järjestelmää on huoneistokohtainen ilmanvaihtolämmityskone. Sen on kehittänyt kaarinalaisyritys Swegon Ilto Oy.
”Oikein valitulla anturiteknologialla varustettu ilmanvaihtolämmityskone tunnistaa lämmitystarpeen tarkasti. Lisäksi se auttaa keräämään maksimaalisesti talteen kaiken huoneistosta laitteista, ihmisistä tai rakenteista karkaavan lämmön”, Swegon Ilton teknologiapäällikkö Jouni Tuomi kertoo.
Teksti: Vesa Tompuri
Artikkeli on tiivistelmä Sähköala-lehden numerossa 9/2008 julkaistusta kirjoituksesta.
