S-ryhmän Sipooseen rakentaman 75 000 neliömetrin logistiikkakeskuksen jäähdytys toteutetaan kokonaan maalämmöllä. Myös lämmitys, ilmastointi ja valaistus on suunniteltu mahdollisimman energiatehokkaaksi.
S-ryhmä keskittää esimerkiksi Prismojen ja muiden kauppojensa käyttötavaroiden jakelun Sipoon ja Keravan rajalle nousevaan logistiikkakeskukseen. Vuonna 2012 valmistuvan logistiikkakeskuksen pinta-ala tulee olemaan noin 75 000 neliömetriä ja tilavuus yli miljoona bruttokuutiometriä, mikä vastaa noin kymmentä eduskuntataloa.
Valtavan hallin suunnittelun lähtökohtana on ollut alusta lähtien energiatehokkuus. Logistiikkakeskuksen vaatimasta lämpöenergiasta noin 40 prosenttia tuotetaan geoenergialla ja loput pelleteillä tai muilla biopolttoaineilla.
SOK:n kiinteistöjohtaja Janne Rytkösen mukaan suunnitteluvaiheessa tutkittiin myös muiden vaihtoehtojen kuten kaukolämmön, turpeen, maakaasun, tuulivoiman ja aurinkoenergian hyödyntämistä, mutta pellettien ja maalämmön yhdistäminen laskettiin kokonaistaloudellisesti kannattavimmaksi vaihtoehdoksi.
”Näin isoa, useaan uusiutuvaan energiamuotoon perustuvaa hybridilämmitysjärjestelmää ei ole aiemmin Suomessa suunniteltu eikä toteutettu. Kehitystyö näkyy merkittävänä energiansäästönä ja erittäin pieninä hiilidioksidipäästöinä”, Rytkönen sanoo.
Esimerkiksi aurinkoenergiajärjestelmille laskettiin 60 vuoden takaisinmaksuaika, mitä ei voi pitää vielä järkevänä. Tuulivoimaa SOK kyllä hankkii, mutta suuremmista rannikolla olevista tuulipuistoista, pieniä voimaloita ei kannata rakentaa metsän keskelle.
Fortum vastaa maalämmöstä
Logistiikkakeskuksen rakennustyöt aloitettiin viime vuoden lopulla poraamalla Ruduksen vanhan kivilouhoksen tontille yli 150 noin 300 metrin syvyistä lämmönkeruukaivoa noin 20 metrin etäisyydelle toisistaan. Lämmitysenergiasta noin 40 prosenttia saadaan kallioperästä, mutta rakennuksen jäähdytys pystytään toteuttamaan kokonaan geoenergialla. Jäähdytystä tarvitaan lähinnä kesän helteillä, sillä käyttötavaroiden logistiikkakeskuksessa ei käsitellä lainkaan elintarvikkeita.
Fortum vastaa maalämmön talteenotosta ja pellettivoimalan käytöstä. Yhtiön Lämpö-divisioonan myyntijohtaja Jussi Ojasen mukaan lämpöpumppujen lämpöteho on noin kaksi megawattia, minkä lisäksi talven pakkasilla lämmitystä täydennetään kahdella kahden megawatin pellettikattilalla.
”Maalämpökenttä on suurin Suomessa tähän mennessä toteutettu. Kaikki elementit ovat varmaksi todettuja ja toimivia, mutta tämä tapa, jolla maalämpö ja bioenergia yhdistetään, on Suomessa uutta, Ojanen kertoo.
Maan sisällä kierrätettävä etanoli lämmittää tai jäähdyttää rakennuksen sisällä lämmitysputkistossa kiertävän veden erillisessä lämpöpumppuasemassa. Kesällä kallioperään varataan auringon lämpöä myös rekkojen pysäköintikentän alla kulkevasta putkistosta, ja näin varmistetaan, että kallioperästä riittää lämpöä talvellakin.”
Ojasen mukaan geoenergiakentän kaukokäytössä pitää olla tarkkana, ettei maan lämpöä ”ryöstetä” liikaa, jottei maa pääse jäätymään. Potentiaaliset energiavarat on kuitenkin laskettu tarkkaan Geologian tutkimuskeskuksen kanssa.
Yhteensä noin 150 miljoonan euron hankkeesta geoenergiakentän osuus on noin kaksi miljoonaa euroa. Laskelmien mukaan hybridienergiajärjestelmän takaisinmaksuaika on seitsemän vuotta pidempi kuin perinteisellä kaukolämpöjärjestelmällä, mutta tämän jälkeen laitoksen toiminnan pitäisi olla erittäin edullista.
LED-valaistusta harkittiin
Hankkeen suunnitteluvaiheessa selvitettiin tarkkaan, olisiko hallin valaistus ollut mahdollista toteuttaa energiaa säästävillä ledeillä, mutta tekniikkaa ei pidetty vielä kustannuksiltaan ja valoteholtaan kilpailukykyisenä ratkaisuna suuren hallin yleisvalaistukseen.
Myös luonnonvalon hyödyntämistä selvitettiin, mutta kattoikkunoiden rakentamisesta luovuttiin kustannusten ja vesivuotoriskin takia. Hankkeen konsulttina toimivan Pöyry Oy:n Timo Lihavaisen mukaan energiatehokkaan hallin rakentaminen ei ole taloteknisesti erityisen haastavaa, vaikka kokoa riittääkin.
”Oman erityispiirteensä hankkeeseen tuo logistiikkakeskuksen osittain automatisoitu varastohyllyjärjestelmä, mutta esimerkiksi hallin ilmanvaihtojärjestelmä ei poikkea tavallisesta”, Lihavainen kertoo. ARE toimittaa hallin LVI-ratkaisut ja Lemminkäinen talotekniikka sähköisen talotekniikan.
teksti ja kuvat: Mikko Arvinen
Artikkeli on julkaistu Sähköala-lehden numerossa 5/2010.
