Vanhat pylväät voivat olla pullollaan uusinta tekniikkaa.

Monissa Suomen suuremmissa kaupungeista ilmajohdot ja sähköpylväät ovat kadonneet jo lähes tyystin. Myös maaseudulla sähköpylväät voi laskea jo melkein osaksi suomalaista perinnemaisemaa. Sähköinfon teknisen asiantuntijan Timo Ylisen mukaan ainakaan lähivuosikymmeninä ei tarvitse olla huolissaan kaikkien sähkötolppien katoamisesta

– Uudet sähkökaapelit asennetaan yleisesti auraamalla maahan, mutta tämä ei onnistu, jos maaperässä on paljon kiviä ja kallioita. Kyllä puupylväät siis ovat ja pysyvät Suomen maaseudulla vielä pitkään, Ylinen sanoo.

Suomi alkaa olla jo pääpiirteissään sähköistetty, mutta esimerkiksi perusparannusten yhteydessä linjoja saatetaan siirtää metsien keskeltä teiden läheisyyteen ylläpidon helpottamiseksi. Sähköverkon uudisrakentaminen kohdistuu nykyisin vapaa-ajan asuntoihin. Maakaapeleita suositaan erityisesti niiden käyttövarmuuden takia, mutta ainakin vielä tällä hetkellä niiden asentaminen on pylväiden pystytystä kalliimpaa.

Ylinen arvioi maakaapeleiden osuuden olevan haja-asutusalueilla tällä hetkellä vasta noin viidenneksen, mutta viime vuosina osuus on lisääntynyt selvästi.

– Sähkönjakeluverkot on rakennettu perinteisesti puupylväisiin, mutta paremman käyttövarmuuden ansiosta maakaapelointi lisää suosiotaan. Vähäisemmän huoltotarpeen ansiosta maakaapelointi saattaa tulla vuosien mittaan pylväitä edullisemmaksi, Ylinen sanoo.

Kauko-ohjaus yleistyy jakeluverkoissa

Ilmajohtojen perustekniikka on pysynyt vuosikymmeniä muuttumattomana, eikä tavallinen katsoja välttämättä huomaa asennuksissa mitään erikoista, vaikka pylväisiin olisi juuri kytketty uusinta tekniikkaa. Timo Ylisen mukaan esimerkiksi tietotekniikan hyödyntäminen kaukokäytössä, kauko-ohjauksessa ja verkkojen etäluennassa on mennyt viime vuosina kuitenkin huimasti eteenpäin.

– Keskijänniteverkoissa etäohjausta on käytetty jo kymmeniä vuosia, mutta nyt se on tulossa nopeasti myös jakeluverkojen pienjännitepuolelle. Sähkö kulkee edelleen elektronien tai aukkojen välityksellä – kummin päin sen nyt haluaa nähdä – mutta komponentit ja materiaalit ovat parantuneet ja kehittyneet koko ajan.

Työskentelymenetelmien ja liiketoimintaympäristön osalta kehitys on ollut huimaa. Jakeluverkon etäohjauksella esimerkiksi mekaaniset, motorisoidut linjaerottimet voidaan avata tai sulkea joko radio- tai gsm-ohjauksella.

– Vikatilanteiden selvittelyssä tällä voitetaan selvästi aikaa. Sähkö voidaan palauttaa nopeammin sellaisiin verkon osiin, joissa vikaa ei ole, ja vaihtoehtoisten syöttösuuntien käyttäminen on mahdollista.

Standardit tutuksi kursseilla

Tekniikan lisäksi myös säännökset ja määräykset kehittyvät. Esimerkiksi monet ilmajohtoja koskevat standardit ovat uudistuneet tällä vuosituhannella.

– Sähköinfo järjestää koulutuksia uusista määräyksistä. Ilmajohtostandardeja käsittelevä kurssi järjestettiin ensimmäistä kertaa tämän vuoden keväällä, Timo Ylinen kertoo.

Ylisen mukaan kurssilla käsiteltävät asiat soveltuvat myös sähkönsiirtoverkkojen rakentajien hyödynnettäväksi, mutta ensisijaisesti Sähköinfon tarjoamat verkostourakointikurssit on suunnattu jakeluverkkojen rakentajille.

– Sähköinfon verkostourakoitsijoille suunnatuissa kursseissa pääpaino on projektinjohtamiskoulutuksessa, esimerkiksi verkostourakoinnin tarjouslaskennassa ja työmaanhoidossa. Teknisempää painotusta tarjoaa esimerkiksi jakeluverkkojen tarkastukset -kurssi.

Ylinen kertoo viettäneensä opiskeluaikoinaan useita kesiä maastossa verkonrakennustöissä ennen siirtymistä erään alan suuryrityksen pääkonttoriin kirjoituspöydän taakse

– Kyllä minä olen pylväisiin noussut. Asiat ovat kyllä siinäkin mielessä tuttuja.

Artikkeli on julkaistu Sähköinfo-lehden numerossa 2/2008