Sähkötieto Ry:n ylläpitämä ST-kortiston sähkönimikkeistö on uusittu kattavasti kevään 2009 aikana, ja siitä on nyt julkaistu nettiversio.

Järjestelmäperusteisesti laaditun sähkönimikkeistön käyttötarkoitus on toimia rakennus- ja kiinteistöalalla koko kiinteistön elinkaaren ajan palvelevana sähköteknisten järjestelmien kattavana jäsentelynä ja luokitteluna.

”Nimikkeistö jäsentelee kiinteistön suunnittelu-, rakentamis-, hankinta ja ylläpitoprosesseissa, se selkeyttää kustannusarvioiden tekemistä ja sen avulla voi määrittää esimerkiksi työmaa aikatauluja. Samalla se toimii hakemistona ja luokitteluna missä tahansa rakentamista tai kiinteistöalaa koskevassa käyttötarkoituksessa”, nimikkeistön muutoksesta vastaava sähkösuunnittelija, DI Kari Sirén Sähkötekniikka Kari Sirénistä määrittelee.

Sirénin mukaan edeltäjää eli S2000-sähkönimikkeistöä piti vain hieman päivittää. Eri tahoilta tulevan palautteen perusteella huomattiinkin nimikkeistön kaipaavan suurempaa remonttia.

”Vanha nimikkeistö ei ollut riittävän yhteensopiva esimerkiksi tietokonepohjaisen CAD-suunnittelun kanssa. Myös yllättävän moni järjestelmänimike oli vanhentunut, poistumassa ja uusia puuttui - edellisestä uusimisesta on kuitenkin jo 10 vuotta.

Nimikkeistö jaettiin eri järjestelmien kesken

Kuten uusitun järjestelmäperusteisen nimikkeistön johdannossa todetaan, nimikkeistön yleiset käyttökohteet liittyvät suunnitteluohjeisiin, laatuvaatimuksiin ja kustannus- ja menekkitiedostoihin sekä määrälaskennan ja sopimusasiakirjojen vakiointiin ja yhdenmukaistamiseen.

Nimikkeistö jakautuu sähköenergian jakelu- ja käyttöjärjestelmiin sekä tietoteknisiin järjestelmiin, ja se noudattaa pääperiaatteiltaan S2000-nimikkeistöä. Sähköenergian jakelu- ja käyttöjärjestelmät on ryhmitelty siten, että samassa energiajärjestelmässä olevat osajärjestelmät kuuluvat samaan pääryhmään.

”Suurin muutos on sähköenergiajärjestelmien sijoittaminen järjestelmäperusteisesti eri ryhmiin sähköenergiajakelun mukaisesti. Jokaiseen järjestelmäkokonaisuuteen liittyvät kaikki saman sähkönkulun kannalta tärkeät osajärjestelmät”, Sirén kertoo.

Uutena ryhmittelyperusteena oli ns. avoimen rakentamisen pariaate, jossa kiinteistön omistaja ja käyttäjä eroteltiin. Uudet numeroidut ryhmät muodostavat nyt käyttötarkoituksen kannalta erilaisia perheitä.

”Järjestelmän ydin on siis toimiva kokonaisuus tai sen osa, joka tuottaa jonkin palvelun määrätyillä ominaisuuksilla, jolle voidaan määrittää hinta, ja joka voidaan valita taloon sekä kiinteistön omistajaa että kiinteistön käyttäjää koskevin liiketoiminnallisin perustein. Nimikkeistöä voidaan luontevasti jatkaa koskemaan myös esimerkiksi asunnon laitteita ja tarvikkeita lisäämällä koodinumerointia tunnuksen perään”, Sirén selvittää.

Useimpien nimikkeiden kohdalla on otettu käyttöön jaottelu ns. keskus- tai tuotanto-osiin, siirto-osiin ja pääteosiin.

”Rakennusalan kustannusarviomenetelmiä käsitellään jo pitkälti edellä mainitunlaisina kokonaisuuksina, joissa erotellaan avoimen rakentamisen periaatteen mukaan kiinteistön tilat ja järjestelmät, kuten keskus- ja runko-osat käyttäjän hallinnassa ja jopa hankinnassa olevista pääteosista. Jaottelun avulla kiinteistön omistajan ja käyttäjän valintoja ja kustannuseriä voidaan käsitellä erikseen. Samalla jako kuvaa, millaisista pääkomponenteista järjestelmä muodostuu”, Sirén kertoo.

Lohkotasoinen jaottelu ja tunnuskoodaus on tehty yhdenmukaiseksi Talo 2000 nimikkeistöjärjestelmän kanssa.

”Uusitun nimikkeistön odotetaan palvelevan koko rakentamisen ja kiinteistönpidon kenttää mahdollisimman monipuolisesti ja kattavasti myös tulevaisuuden tarpeita tyydyttävällä tavalla. Käsitteiden kansallisella standardoinnilla saavutetaan monia etuja, jotka tuottavat koko alalle taloudellista hyötyä, Sirén selvittää.

Nimikkeistössä on joustoa

Uusittu järjestelmä on joustava, ja käyttöohjeet ja neuvot uusien nimikkeiden muodostamiseen ovat selkeät. Nimikkeistöön on tarkoituksellisesti jätetty vapaita pääryhmiä, ryhmiä ja järjestelmätunnuksia.

Järjestelmiä voidaan myös yhdistää, erotella, nimetä uudelleen tai muunnella muutenkin melko vapaasti kiinteistökohteen tarpeiden mukaan.

”Nimikkeistö on sähköteknisten järjestelmien luokittelu, joka ei sisällä yksittäisiä komponentteja eikä ota kantaa toteutustapaan. Urakoitsijat voivat itse nimetä käyttämänsä komponentit ja sijoittaa ne järjestelmänimikkeiden alle numerokoodia lisäämällä. Täten systeemi ja järjestelmä sisältävät halutessa kaikki komponentit.

Vanhoissa rakennuksissa kehotetaan käytettäväksi edelleen rakennuksen aikaista sähkönimikkeistöä.

”Mikäli rakennuksessa ei ole lainkaan käytössä systemaattista ja kattavaa nimikkeistöä, tai rakennukseen lisätään uusi sähkötekninen järjestelmä, uuden nimikkeistön käyttö on suositeltavaa. On kuitenkin ensin varmistuttava siitä, ettei päällekkäisyyksiä vanhan nimikkeistön kanssa synny”, Sirén opastaa.

Käyttökokemuksia

Sirén on ottanut nimikkeistön käyttöön toimistonsa kaikissa kohteissa. Lyhyen käyttökokemuksen mukaan uusi nimikkeistö on systemaattisempi ja parempi kuin vanhempi.

”Jokainen uusi kohde tehdään aina uudella nimikkeistöllä. Kaikki eri suunnittelukonseptit, kuten hanke-, luonnos-, hankinta-aineistojen suunnittelukonseptit on numeroitu ja nimetty tällä nimikkeistöllä.

Järjestelmät luokitellaan, käsitellään ja merkitään kohteisiin nimikkeistön mukaan, jopa muutokset ja piirustusnumeroinnit noudattavat nimikkeistöä. Automaattisesti järjestelmittäin peräkkäin menevät piirustusdokumentit helpottavat etenkin isojen kohteiden kanssa.

Sirénin mukaan systemaattinen nimikkeistö on myös tarkistuslista, joka parantaa toimijoiden laatua.

”Tsekkauslistaa käyttäessä urakoitsijat ja suunnittelijat eivät unohda osia - tai jopa järjestelmäkokonaisuuksia, ja asiakkaalta muistetaan kysyä erikseen jokaisen järjestelmän tarvetta.”

Samalla nimikkeistöllä ollaan uusimassa Haahtela-kehitys Oy:n toimesta myös sähkökustannusarviota koskevaa menetelmää, jonka työnimenä on Sähkö-Taku.

Sirén suosittelee etenkin ohelmavalmistajia ottamaan nyt tietokoneyhteensopivan nimikkeistön käyttöönsä, ja luopumaan ikivanhoista 1960 - 70-luvun koodauksista ja numeroinneista.

”Myös urakoitsijat saavat muutettua melko helposti urakkahinnan laskentapohjansa ja  kustannuslaskentajärjestelmänsä järjestelmäpohjaiseksi, jolloin myös asiakas voi tehdä entistä kustannustietoisempia valintoja. Käytännössä nyt ollaan jo melko lähellä tätä tavoitetta.

Sähkönimikkeistön käyttökohteita

– erilaisiin kiinteistöjen suunnittelu-, rakentamis-, hankinta- ja ylläpitoprosesseihin
– järjestelmä-, rakennustapa-, hankinta-, työ-, käyttö- ja huoltoselostusten laadintaan
– kustannusarvioiden, -laskelmien ja -tiedostojen laadintaan sekä hankkeen kustannusohjaukseen rakennuksen kaikissa elinkaarivaiheissa
– järjestelmien määrälaskentaan
– eri tahojen väliseen tiedonvaihtoon
– tarjouserittelyihin, yksikköhintaluetteloihin ja maksuerätaulukoihin
– työmaan aikataulujen, suoritusjärjestysten yms. toimintojen määrittämiseen

Nimikkeistö toimii myös

– kirjojen ja julkaisuiden sisällysluettelona
– lakien, määräysten ja standardien jäsentelynä
– tilastointien, kustannustiedostojen sekä alan opetus- ja koulutustoiminnan ja tutkimusten jäsentelynä
– kaupankäyntiin liittyvänä järjestelmäkokonaisuuksien ja tuoteryhmien luokitteluna
– hakemistojen jäsentelynä rakentamista ja kiinteistöalaa koskevissa tiedostoissa ja julkaisuissa
– tuotevalmistajien esitteiden ja luettelojen hakemistona

Teksti ja kuva: Anne Korkala

Artikkeli on julkaistu Sähköala-lehden numerossa 6-7/2009