Sähkötieto ry:n tarkoituksena on perustamisvuodestaan 1976 asti ollut edistää sähköurakoinnin yleisiä edellytyksiä. Käytännössä se on tarkoittanut jatkuvaa ST-kortiston kehittämistä ja uudistamista. Kortisto on koko sähköisen talotekniikan käsittävä, hyvät ammatilliset ja tekniset käytännöt sisältävä ohjeisto.

”Tarkoituksena on edistää hyviä suunnittelu-, toteutus- ja ylläpitotapoja”, kertoo Sähkotiedon hallituksen puheenjohtaja Leif Virtanen.

Yhdistyksen jäsenyhteisöt ovat kiinteistö-, rakennus- ja sähköalan liittoja, joiden lisäksi jäsenyhteisöihin kuuluu Senaattikiinteistöt. Kaikki osallistuvat Sähkötiedon toimintaan edustajiensa välityksellä.

ST-kortisto

”Sähköasennuksia koskevat standardit määrittävät vähimmäisvaatimukset, joilla saavutetaan tietty turvallisuustaso. Standardit ovat kuitenkin sisällöltään laajoja ja paikoin tulkinnanvaraista tekstiä. ST-kortistolla pyritään tuomaan käytännönläheisiä tapoja, joilla saavutetaan asennuksissa tai suunnittelussa tavoiteltu turvallisuustaso. Urakointipuolella ST-kortit liittyvät hankintoihin ja asennustapoihin eli siihen mitä sähköurakkaan sisältyy, mitä pitää hankkia ja mitä lopputulokselta edellytetään ”, Virtanen kuvailee.

ST-korteissa kuvataan oleelliset asiat aineiston käyttäjien ymmärtämällä kielellä. Käytännössä kyse on hyvän käytännön kokoamisesta. Haastavaa siitä tekee se, että sähköalan standardit muodostavat hyvin laajan teknisen kokonaisuuden. ST-kortiston ohjeita noudattamalla saavutetaan määräysten ja standardien mukainen lopputulos sähköisen talotekniikan kaikilla osa-alueilla.

Pääosa ST-korttien kehitystyöstä tapahtuu viidessä asiantuntijaryhmässä, jotka keskittyvät omiin osaamisalueisiinsa. ”Joka ryhmässä on asiantuntijoina suunnittelijoita, urakoitsijoita, rakennuttajia ja laitetoimittajien edustajia hyvin monipuolisesti”, Virtanen kertoo. Usein tarve tehdä uusi kortti tai päivittää vanhaa nousee asiantuntijaryhmän sisältä, sillä moni ryhmän jäsen osallistuu myös standardoimisjärjestö SESKOn työhön.

Laaja-alaisuus tuo painoarvoa

Asiantuntijaryhmä päättää, mitä tietoja korttiin halutaan sisällyttää. Kortin kirjoittamisen jälkeen se lähtee lausuntokierrokselle, jonka laajuus päätetään korttikohtaisesti. Lausuntoja pyydetään usein käytännön toimijoilta, viranomaisilta, oppilaitoksilta ja muilta alan järjestöiltä. Laajat lausuntokierrokset takaavat sen, että kortteihin kirjatut asiat eivät ole yksittäisiä näkökantoja.

”Tärkeää on, että kortit ovat yhteisesti hyväksyttyjä. Kuka tahansa voisi halutessaan kirjoittaa kortin, mutta Sähkötiedon laaja-alainen työ tuo sille uskottavuuden”, Virtanen painottaa. Koko prosessi vie aikaa uuden kortin osalta noin 6-8 kuukautta, päivitys hieman vähemmän.

Varsinaisten tietokorttien lisäksi tärkeä osa ST-kortistoa ovat lomakekortit, jotka opastavat tarkistamaan, mittaamaan ja kirjaamaan asiat, jotka käytännössä johtavat turvallisuustason ja standardien suoritusarvojen toteutumiseen.  ”Lomakkeiden sisällyttäminen ST-kortistoon on yhdenmukaistanut menettelyjä ja ympäri Suomen on löytymässä yhteinen käytäntö. Ennen jokaisella rakennuttajalla ja urakoitsijoilla oli omansa”, Virtanen kertoo. 

Ponnistelut jatkuvat

Viime vuosina yhdistyksessä on panostettu varsinkin materiaalin sähköiseen hyödyntämiseen ja kaikki materiaali löytyy jo myös verkkoversioina. Se mahdollistaa sen, että kortit saadaan jakeluun välittömästi valmistumisen jälkeen, eikä vasta seuraavalla postituskierroksella.

”Yhteiskunta muuttuu koko ajan nopeammaksi, joten on hyvä että kortit saadaan mahdollisimman nopeasti käyttöön”, Virtanen linjaa.

Virtanen kertoo, että tulevaisuudessa kiinnitetään huomiota esimerkiksi dokumentointiin liittyvän ohjeistuksen ajanmukaisuuteen. ”Jatkuvaa kehittämistä tämä tietenkin on, mutta täytyy olla varovainen, kuinka paljon kerralla muutetaan. Tämä on kuitenkin sähkö-, tele- ja automaatioalan ainoa ohjekortisto.”

Teksti ja kuva:  Antti Kalliomäki

Artikkeli on tiivistelmä Sähköala-lehden numerossa 4/09 julkaistusta kirjoituksesta.