Bionergialla on merkittävä rooli Suomen sähköntuotantorakenteessa ja sen merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa. EU:n tavoiteena on lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä sähköntuotannossa ja Suomessa suurin potentiaali on juuri bioenergian käytön lisäämisellä. Tuotannon kasvattamisessa on kuitenkin haasteita polttoaineen riittävyyden sekä kustannus-tehokkuuden kanssa.

Suomessa sähkön tuotantorakenne on varsin monipuolinen, sillä tuotanto jakautuu eri energialähteiden ja tuotantoteknologioiden kesken. Polttoon perustuvalla sähköntuotannolla tuotetaan lähes 40 prosenttia sähkönkulutuksesta. Tästä suurin osa tuotetaan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa (CHP) kaukolämmön ja teollisuuden lämmön tuottamisen yhteydessä. Tuotanto vain sähköä tuottavalla lauhdevoimaloissa on vähäisempää. Noin kolmasosa polttoon perustuvasta sähköntuotannosta tuotetaan bioenergialla.

Bioenergian tuotanto

Sähköntuotanto bioenergialla on noin kaksinkertaistunut vuodesta 1990 vuoteen 2007 mennessä. Bioenergian osuus sähkön kokonaiskulutuksesta on samana aikana noussut noin 4 prosenttiyksiköllä. Kasvun takana on ennen muuta metsäteollisuuden tuotannon lisääntyminen. Viime vuosina bioenergian tuotannon kasvu on kuitenkin hidastunut ja jopa vähentynyt hieman. Kun sähkönkulutus on jatkanut kasvuaan, on bioenergian osuus kulutuksesta pienentynyt.

Suurin osa bioenergialla tuotetusta sähköstä syntyy teollisuuden yhteistuotantolaitoksissa. Niistä saadaan yli 80 prosenttia biomassalla tuotetusta sähköstä. Metsäteollisuus vastaa lähes kaikesta teollisuuden yhteistuotannosta, joten sillä on hyvin merkittävä rooli uusiutuvan energian tuotannossa Suomessa. Metsäteollisuuden tuotannon vähentyminen uhkaa vähentää bioenergian tuotantoa huomattavasti.

Tulevaisuuden tavoitteet

EU:n tavoitteena on edistää uusiutuvan energian käyttöä. Uusiutuvan energian direktiivi edellyttää, että uusiutuvan energian osuus sähkönkulutuksesta on nostettava EU:n vanhoissa jäsenmaissa 22,1 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Suomelle asetettu tavoite on 31,5 prosenttia sähkön kokonaiskulutuksesta. Viime vuosina osuus on vaihdellut 23 ja 29 prosentin välillä lähinnä vesivoiman tuotannon vaihtelun vuoksi. Bioenergialla tuotettu sähkö vastaa noin 11 prosenttia sähkön kokonaiskulutuksesta. Direktiivin tavoitteen saavuttamiseksi laaditussa Uusiutuvan energian edistämisohjelmassa suurinta tuotannon kasvua odotetaan juuri bioenergialta.

Bioenergian tuotannon kasvupotentiaalia pidetään melko suurena huolimatta siitä, että paperi- ja massateollisuudessa sähköntuotannon kasvua ei juuri ole odotettavissa. Kasvun odotetaan tapahtuvan siis muualla, pääasiassa teollisuuden ja kaukolämmön yhteistuotannossa. Kaukolämmön yleistyminen pienemmissä asutuskeskuksissa voisi lisätä bioenergiaa käyttävää yhteistuotantoa.

Bioenergian tuotannon edistämiskeinot

Suomessa bioenergian edistäminen perustuu investointi- ja verotukiin. Investointitukea maksetaan korkeintaan 30 - 40 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista ja metsähakkeella tuotetun sähkön verotuen suuruus on 6,9 €/MWh. Nykyisiin tukiin perustuvat edistämistoimet eivät ole riittäneet kasvattamaan tuotantoa toivotulla tavalla. Bioenergian tuotannon suurempi lisääminen edellyttää nykyisiä tukia tehokkaampia edistämistoimia. Vaihtoehtoina ovat joko nykyisten tukien kasvattaminen tai tukijärjestelmän uusiminen. Mahdollisia korvaavia järjestelmiä ovat esimerkiksi syöttötariffit ja vihreät sertifikaatit. Näissä järjestelmissä uusiutuvan energian tukemisen rasite siirtyisi valtiolta sähkönkuluttajille.

Vihreät sertifikaatit ovat käytössä muun muassa Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa. Järjestelmässä uusiutuvaa energian tuottajat saavat tuotantoaan vastaavan määrän vihreitä sertifikaatteja. Kuluttajat velvoitetaan kattamaan tietty osa sähkönkulutuksestaan uusiutuvalla energialähteillä tuotetulla sähköllä ja velvoite täytetään vihreiden sertifikaattien avulla. Sähköntuottajien saaman tuen suuruus riippuu markkinoilla sertifikaateille kysynnän ja tarjonnan perusteella muodostuvasta hinnasta.

Hyödyt ja ongelmat

Bioenergialla tuotettua sähköä pidetään hiilineutraalina eli sen ei ajatella lisäävän hiilidioksidipäästöjä. Biomassaan sitoutunut hiilidioksidi palaa poltettaessa kiertoon sitoutumalla uuteen kasvuun. Kun bioenergialla korvataan fossiilisia polttoaineita (esimerkiksi kivihiili ja öljy), voidaan energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä vähentää.

Bioenergia on myös kotimainen energialähde, joten sen käytön lisääminen parantaa huoltovarmuutta tuontienergiariippuvuutta vähentämällä. Lisäksi kasvava polttoaineen hankinta lisäisi työllisyyttä harvaan asutuilla alueilla.

Bioenergian tuotannon runsas lisääminen ei ole täysin ongelmatonta. Jo nykyään hakkuutähteet kerätään kantoja myöten energiapuuksi. Toimenpiteiden vaikutusta esimerkiksi metsän ravinne- ja hiilitalouteen tai tuhohyönteisiin ja sieniin ei vielä tarkasti tunneta. Myös puun lisääntyvä käyttäminen energiantuotantoon voi aiheuttaa ongelmia. Kysynnän kasvun aiheuttama puun hinnan nousu uhkaa heikentää puunjalostusteollisuuden kilpailukykyä.

Teksti: Kari Aarnos

MMM Kari Aarnos toimii Vihreä Sivistysliitto ry:ssä think tank -hankkeen tutkijana ja on tehnyt gradun vuonna 2007 aiheesta Vihreät sertifikaatit ja sähköntuotanto Suomessa.

Artikkeli on tiivistelmä Sähköala-lehden numerossa 6-7/2008 julkaistusta kirjoituksesta