FebDok on sähköverkon mitoitukseen ja dokumentointiin tarkoitettu ohjelma, joka on tarkoitettu sähkösuunnittelijoille, verkonhaltijoille ja sähkösuunnittelua tekeville sähköurakoitsijoille.

Sähköjärjestelmän mitoitus ja suojauksen toimivuus tulee tarkastaa jo suunnitteluvaiheessa. Käytännössä monesti tehdään kuitenkin niin, että ensin asennetaan ja sitten mitataan, oliko asennus standardien mukainen. Tämä ei ole tarkoituksenmukaista. Kunnon suunnittelun avulla vältytään kalliilta ylimitoituksilta eikä jouduta jälkeenpäin korjailemaan jo tehtyjä asennuksia.

FebDok -ohjelma auttaa mitoittamaan ja rakentamaan sähkölaitteiston voimassa olevien standardien vaatimusten mukaisesti ja ennen kaikkea turvallisesti. Ohjelman avulla on helppo myös varmistaa suojauksen toimivuus. Uudet standardit edellyttävät riittävää dokumentointia. FebDok-ohjelman avulla dokumentointi on helppoa. Johtokaaviot, selektiivisyysanalyysin sekä paljon muuta voi dokumentoida helposti.

Sähköinfo Oy:n teknisen johtajan Esa Tiaisen mukaan FebDok on erittäin helppokäyttöinen ja havainnollinen, ja ohjelman perustoimintojen oppiminen sujuu nopeasti.

– FebDokin laskenta perustuu valmistajakohtaisiin suojalaitteiden toiminta-arvoihin. Laaja tietopankki sisältää yli 20 000 suojalaitetyypin tiedot. Tietopankista löytyvät käytännössä kaikki Suomessa käytettävät suojalaitteet ja kaapelit. Ohjelma laskee muutokset verkossa reaaliajassa.

FebDokia päivitetään jatkuvasti ja uusia ominaisuuksia, kuten tietojen suoraa siirtymistä CAD-ohjelman ja FebDokin välillä, kehitetään.

FebDokia on käytetty Norjassa jo 15 vuotta ja käyttäjälisenssejä on siellä lähes 10 000. Ohjelma on käytössä myös Ruotsissa ja Tanskassa. Lisäksi se lanseerataan tänä vuonna Isossa-Britanniassa.

Kurssilta apua ohjelman käyttöön

FebDok-kurssilla pääsee tutustumaan ohjelman ominaisuuksiin.

– Ohjelman käyttöön pääsee kyllä itsekin kiinni, mutta käytön aloittamista ja erilaisten ”jippojen” löytämistä helpottaa jos käy kurssilla, huomauttaa Tiainen.

Kurssilla esitellään FebDokin ominaisuuksia, jotta saisi paremman käsityksen ohjelman tarjoamista mahdollisuuksista.

Tiaisen mukaan kurssilla käyneet ovat olleet hyvin tyytyväisiä sekä itse FebDok-ohjelmaan että koulutukseen. Tällä hetkellä järjestetään päivän mittaisia peruskursseja ja myöhemmin kehitetään myös laajempia kursseja. Yhdessä päivässä saatujen oppien avulla pääsee ohjelman käytössä hyvin liikkeelle.

– Jos ei ole varma, tarvitseeko ohjelmaa, kurssilla saa hyvän käsityksen siitä, millainen ohjelma on ja onko sille käyttöä, Tiainen toteaa.

Sähköverkon suojauksen laskenta

Sähköasennuksia koskevat standardit edellyttävät, että sähköverkkoa suunniteltaessa varmistetaan laskemalla standardin edellyttämien suojausvaatimusten täyttyminen. Tällöin tulee yleensä selvittää oikosulkuvirran riittävyys syötön nopean poiskytkennän varmistamiseksi, kaapeleiden riittävä kuormitettavuus ja suojalaitteiden oikosulkuvirran katkaisukyky.

Monesti on tarpeen tarkastella myös jännitteenalenemaa ja suojauksen selektiivisyyttä. Sähköasennuksen käyttöönottohetkellä monesti havaitaan, etteivät oikosulkuvirrat ole riittäviä. Virheet olisi helpompi estää suunnitteluvaiheessa laskemalla kuin rakentamisvaiheessa esimerkiksi kaapelin poikkipintaa kasvattamalla.

Vikasuojaus toteutetaan useimmiten syötön automaattisen poiskytkennän avulla. Jotta suojauksen toimivuus voidaan varmistaa, täytyy selvittää pienimmät mahdolliset oikosulkuvirrat ja verrata näitä suojalaitteiden edellyttämiin arvoihin. Vuoden 2007 lopulla uudistunut standardi SFS 6000 edellyttää aiempaa selkeämmin, että suojauksen toimivuus tulee varmistaa suunnitteluvaiheessa. Poiskytkentäehdot myös kiristyivät hiukan standardiuudistuksen yhteydessä. Aiemmin ainoastaan pistorasioilta edellytetty 0,4 sekunnin poiskytkentäaika laajenee koskemaan myös enintään 32 A ylivirtasuojalla suojattuja kiinteitä asennuksia.

Asennusstandardit eivät sisällä sitovia vaatimuksia jännitteen alenemasta eikä ylivirtasuojauksen osalta edellytetä selektiivisyyttä. Kuitenkin asennuksen toimivuuden kannalta selektiivisyys voi olla tärkeä kriteeri, eikä jännitteen alenemaakaan voi mitoituksessa unohtaa. Selektiivisyyden toteaminen on monesti melko työlästä, sillä tällöin joudutaan vertailemaan eri suojausportaiden suojalaitteiden toimintakäyriä ja arvioimaan oikosulkuvirtojen mahdollisia vaihtelurajoja. Samoin backup-suojauksen tarkastelu edellyttää suojalaitteiden toiminta-arvojen tarkastelua.

Kaiken kaikkiaan standardinmukaisen suojauksen toiminnan tarkistaminen edellyttää huomattavasti yksityiskohtaisempaa laskentaa kuin nykyisessä suunnittelukäytännössä yleensä tehdään.

Artikkeli on julkaistu Sähköinfo-lehden numerossa 2/2008.