Tämän päivä rakennusautomaatiossa avainkysymys on integroitavuus. Siitä on puhuttu vuosikausia, mutta vasta nyt ollaan oivaltamassa, miksi ja kuinka. Siirrytään järjestelmien verikaalisesta ylläpidosta valvonnan horisontaaliseen käyttöön ja seurantaan.

Toimintaedellytykset muun muassa kiinteiden yhteyksien tai langattomuuden, kulutuslukemien reaaliaikainen saatavuus ja erilaisten standardointitoimenpiteiden mahdollistamat lisäominaisuudet antavat oikeita työkaluja rakennusautomaation käyttöön. Ne rakentavat sen liiman, kuinka huoltokirjat, rakennusautomaatio-, turva- ja kulunvalvontatoiminteet sekä muut osajärjestelmät liittyvät yhdeksi avoimeksi järjestelmäksi.

Internetin välityksellä

Kiinteistön valvomo voi olla paikallinen tai etähallittu. Jotta rakennuksen tiloja voitaisiin ohjata ja valvoa etänä, on rakennusautomaatiojärjestelmä liitettävä jollakin tietoliikenneyhteydellä ulkomaailmaan. Koska kiinteät yhteydet ovat tänä päivänä edullisia, on luonnollista hyödyntää myös Internet-verkkoa.

Kiinteistöautomaatioon ja siihen liitetyn valvomon (etä- tai paikallisvalvomon) avulla hallitaan energiatehokkuutta, olosuhteita, vikatilanteita ja kiinteistöpidon kannattavuutta sekä huoltoa. Nykytekniikalla uusista rakennuksista kerätään paljon mitattua tietoa rakennusten suorituskykyyn liittyvistä tekijöistä. Järjestelmissä on paljon ominaisuuksia jotka jäävät hyödyntämättä, kun ylläpitäjät, käyttäjät ja kiinteistön omistajat eivät niitä tiedosta tai osaa hyödyntää täysimääräisesti rakennuksen suorituskyvyn optimointiin ja energian säästämiseen.

Myös tietoturva-asiat nousevat keskeisesti esiin, koska kysymyksessä on yksi tietotekninen järjestelmä. Rakennusautomaatiovalvomossa oikea turvakäytäntö toimii kuin vakuutus: se lisää hieman valvomohoitajien työtä, mutta säästää heitä siltä suurelta työltä, jonka esimerkiksi virus pahimmillaan tai merkittävä laiterikko voi aiheuttaa.

Ennakoiva kiinteistönhoito

Ennakoivan kiinteistönhoidon perustan luo oikea-aikainen ja luotettava tieto. Kaikkea tarvittavaa tietoa tulisi kerätä jatkuvasti keskitettyihin tietokantoihin, johon kaikilla eri osapuolilla olisi kattavat käyttöoikeudet ja sitä kautta valvomoihin mahdollisesti liitetyt laskennalliset raportit mahdollisista tulevaisuuksista.

Ennen kuin tietoa voidaan hankkia, täytyy tunnistaa, minkälaista tietoa tarvitaan. Ongelmaksi saattaa muuttua ns. infoähky, jossa tietoa on liikaa tarjolla. Keskeistä on järjestelmästä saatavan tiedon tarpeellisuuden tunnistamisella ja käytettävyydellä valvonnassa ja ylläpidossa. Kun perusedellytykset ovat kunnossa, kiinteistönhoitohenkilöstön on mahdollista reagoida nopeasti ja suorittaa tarvittavat korjaavat toimenpiteet.

ST-käsikirja 22 Kiinteistövalvomot

Graafiseen käyttöliittymään pohjautuvat valvomoratkaisut perustuvat erilaisten kuvien, piirustusten ja kaavionäyttöjen avulla tapahtuvaan tiedon hallintaan. Kaavionäytöt ovat graafisen käyttöliittymän perustyökaluja. Graafisella käyttöliittymällä voidaan ohjata, valvoa ja seurata kiinteistön teknisten järjestelmien toimintaa ja analysoida niiden käyttäytymistä.

Ensimmäisen kerran ST-käsikirjassa on liitteenä levyke, jossa on perustietoa kiinteistövalvomoista. Se sisältää erilaisia energia- ja vuotolaskelmia, kulutusraportteja, esimerkkejä, kuinka tulkitaan grafiikkanäyttöjä, trendejä sekä miten säätimien virityksiä tulkitaan ja paljon muuta tietämystä valvomoista. Levykettä täydentää viiden valvomotoimittajan hienot esimerkit heidän omista valvomojärjestelmistään.

Uusi kirja täydentää rakennusautomaatioon liittyvän kirjallisuuden kokonaisuudeksi. Julkaistu ST-käsikirja soveltuu tiedon lähteeksi ennen kaikkea järjestelmien käyttäjille sekä niiden suunnittelijoille ja rakentajille. Edellä mainittu hoitohenkilökunnan vaihtuvuus ja uusien alan toimijoiden koulutus helpottuu kirjan myötä. Julkaisusta on pyritty rakentamaan mahdollisimman laaja lähdekirja perustiedoista. Tavoitteena on vastata myös käytännön työssä usein esiintyviin kysymyksiin. Lisäksi kirjaa käytetään kiinteistöhuollon käyttökoulutuksessa ja alan oppilaitosten oppikirjana.

Teksti ja kuva: Veijo Piikkilä

Kirjoittaja, Veijo Piikkilä, toimii sähköisen talotekniikan lehtorina Tampereen ammattikorkeakoulussa. Hän on ollut mukana laatimassa useita alan ammatti- ja oppikirjoja ja toimii aktiivisesti alan eri järjestöissä ja asiantuntijaryhmissä.

Artikkeli on tiivistelmä Sähköala-lehden numerossa 11/2008 julkaistusta kirjoituksesta.

Lisätietoja: 

ST-käsikirja Kiinteistöjen valvomojärjestelmät