Antennialalla valmistaudutaan jo HD-aikaan ja toimintaa laajennetaan myös kiinteistön kuituasennuksiin.
Maanpäällisen verkon HD-kanavia tulee VHF-alueelle. Koelähetysten odotetaan alkavan vuoden sisällä, jolloin VHF-antennille on jälleen tarvetta. Kuva Lauri Lehtinen
Vuosi 2008 oli antennialalle digikunnostusten jälkeiseen arkeen palaamisen vuosi, joka toi mukanaan myös paljon uutta. Ohjelmapalvelujen laajempi tarjonta on tullut mahdolliseksi myös maanpäällisessä verkossa, ja maksulliset tv-kanavapaketit yleistyvät. Satelliittijakelussa ohjelmaoperaattorit panostavat HD-palveluihin, joiden käyttöönotto on lisääntynyt.
Standardinmukainen yhteisantennijärjestelmä on teknisesti erittäin laajakaistainen mahdollistamalla satojen tv-kanavien yhtäaikaisen lähetyksen kiinteistön verkossa. Viestintäviraston määräyksen 21 E/2007 M mukainen tähtimäinen antenniverkko välittää taajuuskaistan 5-862 MHz (tähti 800-verkko), joka soveltuu niin maanpäällisen verkon kuin kaapelitelevisioverkon tv-palveluille sekä transmoduloiduille satelliittipalveluille. Pientaloihin rakennetaan usein vielä tätäkin laajakaistaisempi tähti 2000-verkko (5-2150 MHz), joka mahdollistaa myös satelliittipalvelujen suorajakelun tv-vastaanottimiin.
Yhteisantennijärjestelmä toteutetaan yleensä koaksiaalikaapelointina, joka on edelleen teknisesti riittävä ja hinnaltaan kilpailukykyinen ratkaisu myös lähitulevaisuuden tarpeisiin. Runkokaapeleina voidaan käyttää myös kuitukaapeleita, jolloin kuitukaapeli liittyy optiseen lähetin-/vastaanotinlaitteeseen.
Kuitukaapeleita käytetään nykyisin pääasiassa operaattorin liityntä- ja runkoverkoissa, mutta jatkossa kuidun käyttö lisääntyy myös kiinteistön sisällä. Yleiskaapeloinnin (parikaapelointi) käyttö antennikaapeloinnissa ei ole toistaiseksi yleistynyt johtuen parikaapeloinnin teknisistä rajoituksista. Esimerkiksi luokan E parikaapeli soveltuu ainoastaan lyhyen etäisyyden antennikaapelointiin.
Valokaapeli mahdollistaa myös tv-palvelut, joten monissa taloyhtiöissä ja kotitalouksissa pohditaan jatkossa, vastaanotetaanko tv-palvelut antennilla vai kaapelista. Käytännössä valokaapeliverkkoa ei kuitenkaan saada täysin kattavaksi kohtuullisilla kustannuksilla, joten antennivastaanotolle on kysyntää myös tulevaisuudessa. Antennivastaanoton kilpailukyky on myös kasvanut viime aikoina johtuen kanavatarjonnan lisääntymisestä. Erilaisia tv-jakelujärjestelmiä tulee olemaan tarjolla jatkossakin ja markkinavoimat ratkaisevat, mihin kehitys johtaa.
Maanpäällinen digi-tv-jakelujärjestelmä on vähitellen stabiloitumassa. Peittoalueet ja kanavatarjonta kehittyvät edelleen. Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt maanpäällisen verkon HD-koelähetysten toimilupahaun ja koelähetysten uskotaan alkavan vuoden kuluessa. Satelliittijakelussa HD-palvelut ovat jo tätä päivää ja digi-tv- sekä HD-palvelujen tarjonnan uskotaan kasvavan jatkossa.
Monet tv-yhtiöt tarjoavat tv-palveluja myös internetin välityksellä. Netti-tv ja IPTV-palvelujen ei uskota syrjäyttävän perinteistä tv-jakelua vielä pitkään aikaan, mutta uusille viestintäpalveluille on löytymässä omat kohde-ryhmät. Entistä laajakaistaisemmat internet-liittymät edellyttävät sisäjohtoverkkojen uusimista vanhemmissa taloyhtiöissä. Sisäjohtoverkkojen uusiminen ja niihin liittyvät kuituasennukset mahdollistavat uutta asennus-toimintaa myös antennialan yrityksille.
Taloyhtiöiden isojen rakenteellisten kunnostusremonttien yhteydessä tehtävät antenni- ja sisäjohtoverkkouudistukset työllistävät edelleen antenniverkkojen rakentajia. Kotitalousvähennys kattaa nykyisin myös antenni- ja digilaitetyöt, joten sen uskotaan vilkastuttavan etenkin pientalojen antennijärjestelmien uusimista ja kunnostusta.
Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry on lähtenyt tukemaan jäsenyrityksiään toiminnan monipuolistamisessa. SANT järjestää yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa koulutusta muun muassa eri tv-jakelujärjestelmistä, HD-tekniikasta sekä IP-tiedonsiirrosta. Vaihtoehtoisia tv- jakelujärjestelmiä hallitsevia yrityksiä tarvitaan myös digiaikana.
Tauno Hovatta, teksti
Kirjoittaja on Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry:n toiminnanjohtaja.
Kirjoitus on tiivistelmä Sähköala-lehden numerossa 5/2009 julkaistusta pidemmästä artikkelista.