Ilmastonmuutoksen konkreettisuus ja maapallon energianvarojen rajallisuus ovat herättäneet yksittäiset ihmiset, yritykset ja viranomaiset pohtimaan energiankulutuksen ympäristövaikutuksia. Säästötalkoot on helppo aloittaa valaistuksesta.

 Valaistus on yksi energiansäästömielessä ilmeisistä silmätikuista. Turhaan päällä olevat valot on helppo huomata ja mittakaava on riittävän pieni jokaisen tajuttavaksi. Teollistuneissa maissa valaistuksen osuus kokonaissähkönkulutuksesta on 5–15 prosenttia. Energiatehokkaampaan ja usein samalla myös parempaan valaistukseen olisi helppo siirtyä.

 Oheinen taulukko antaa kuvan valaistuksen säästömahdollisuuksista muutamilla sovellusalueilla Suomessa käyttämällä jo olemassa olevaa tekniikkaa. Valaisimen ominaisuudet kuten lamppu, käytettävät liitäntälaitteet, optiikka, tiiveys ja lämmön hallinta vaikuttavat yhdessä energiankulutukseen.

 Valonlähteiden elinkaaren ympäristövaikutuksista ja energiankulutuksesta jopa 95 prosenttia liittyy valaistuksen käyttöön, 4 prosenttia tuotantoon tutkimus- ja kehitys mukaan lukien ja ainoastaan 1 prosentti kierrätykseen ja hävitykseen.

 Hyvä energiataloudellisuus - toisin sanoen lamppu tuottaa mahdollisimman paljon valoa käytettyä sähkötehoa kohden (lm/W) - on tärkein tekijä etsittäessä niin taloudellista, energiaa säästävää kuin ympäristölle ystävällistä valaistusratkaisuakin.

 Uusimman lampputekniikan kohdalla ei tule tuijottaa pelkästään lamppuluettelojen valotehokkuuslukuja. Esimerkiksi ulkovalaistuksessa viime vuosien suuntaus on valkoinen valo. Markkinoilla olevat keraamiset monimetallilamput mahdollistavat merkittävän energiansäästön vanhentuneisiin ja epätaloudellisiin elohopealamppuihin nähden. Valotehokkuudessa monimetallilamput eivät juurikaan häviä keltaiselle, huonot väriominaisuudet omaavalle suurpainenatriumlampulle.

 Optiikkaa tarvitaan johtamaan lampusta lähtevä valo ulos valaisimesta haluttuun suuntaan. Hyvällä heijastinsuunnittelulla voidaan valaistushyötysuhdetta parantaa oleellisesti, mikä vaikuttaa suoraan energiankulutukseen, lamppujen määrään ja huollon tarpeeseen. Valaisimen tiiveys, käytetyt materiaalit ja rakenneratkaisut vaikuttavat valaisimen puhtaana pysymiseen ja kestävyyteen. Puhtaiden valaisimien optiset ominaisuudet ja valaistushyötysuhde säilyvät myös vaativissa olosuhteissa, kuten teollisuudessa ja tievalaistuksessa. Valaisimia tarvitaan halutun valaistustason ylläpitämiseen vähemmän kuin valaisimia, jotka likaantumisen tai korroosion takia menettävät ominaisuutensa.

Halogeenilampuilla 40 % säästöihin

 Energiansäästölampuissa viimeaikainen kehitys näkyy malliston valtavana laajentumisena, mikä mahdollistaa hehkulampun korvaamisen energiansäästölampulla mitä erilaisimmissa käyttökohteissa. Markkinoilla on eri kokoisia sauvamallisia ja kuvullisia versioita, myös kynttilä-, koriste- ja mainoslampun korvaajia.

 Löytyy myös ulkokäyttöön, alhaisiin lämpötiloihin, optimoituja vaihtoehtoja, lyhyille polttojaksoille tai himmennyskäyttöön tarkoitettuja lamppuja sekä hämäräkytkimellä varustettuja vaihtoehtoja.

 Energiansäästökeskusteluissa unohtuu usein oikean halogeenilamppuvalinnan tarjoamat mittavat säästömahdollisuudet. Uusimmissa tekniikoissa polttimon lämpötasapainoa ja halogeeniprosessia hallitaan entistä tehokkaammin, jolloin lamppu tuottaa sähköstä tehokkaammin valoa ja kestää pidempään. Korvattaessa tavalliset halogeenipolttimot ja halkaisijaltaan 50 mm tai 111 mm 12 V halogeenikohdelamput tehokkaammilla vaihtoehdoilla saadaan helposti noin 40 prosentin energiansäästö.

Käytännössä esimerkiksi 50 W kohdelampun tilalle voidaan asentaa 30 W lamppu valontuoton pysyessä samana. Lisäetuna saadaan vielä pidempi käyttöikä.

Ohjauksella lisää ”älyä”

 Hallitusti ohjattu valaistus on tehokas tapa säästää valaistuksen energiankulutusta. Parhain tulos saavutetaan, kun valoa on siellä missä sitä tarvitaan, silloin kun sitä tarvitaan ja sen verran kuin tarvitaan.

 Perinteisesti valonohjaukseen on käytetty säätimiä ja himmentimiä, joilla valaistusryhmiä tai yksittäisiä valaisimia on voitu ohjata lähinnä jännitettä säätämällä. Myös valaisimiin integroidut säätimet ovat yleistyneet kotivalaisimissa . Käytettäessä valonlähteenä hehku- tai halogeenilamppua säädin on helppo tapa säästää energiaa ja lisäksi valonlähteen elinikä pitenee.

 Loistelamppujen himmennys on myös mahdollista, kunhan valaisimessa on oikeanlainen liitäntälaite ja sille sopiva säädin. Himmentimellä toteutettu valonohjaus säästää energiaa, kun valaistuksen taso voidaan säätää kulloinkin tarvittavaksi.

 Läsnäolo- ja liiketunnistimilla valot voi automaattisesti ohjata päälle ja pois tarpeen mukaan. Tunnistimilla ohjatun valaistuksen tärkeimpiä käyttökohteita ovat tilat, joissa ei työskennellä tai oleskella jatkuvasti, vaan niiden käyttö on joko usein toistuvaa tai satunnaista ja joissa tiloja käytettäessä halutaan täysi valaistustaso. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi rappu- ja porraskäytävät, tuulikaappi ja eteistilat, ja kellarit ja autohallit.

 Liiketunnistin voi olla erillinen tai valaisimen sisään rakennettu komponentti joka ohjaa yhtä tai useampaa valaisinta. Liiketunnistin soveltuu mainiosti myös ulkovalojen ohjaukseen, ja useimmiten tunnistin sisältää normaalin liiketunnistuksen lisäksi toimintatason säädön (hämäräkytkimen), jolloin valaistus ohjataan päälle vain pimeään aikaan, kun liikettä on tunnistusalueella.

 Käytettäessä liiketunnistimen kanssa energiatehokkaita loiste- tai pienloistelamppuja saadaan huomattavia säästöjä perinteisiin ratkaisuihin verrattuna. Esimerkiksi porrasvalokäytössä jo nelikerroksisen talon yhdessä porraskäytävässä voidaan vuodessa säästää 900 kWh energiaa, kun vanha, hehkulampuilla toteutettu painonappiohjaus muutetaan liiketunnistimilla ohjattaviin pienloistelamppuvalaisimiin. Nykyisin käytettävät elektroniset liitäntälaitteet ja uusin lampputekniikka sallivat myös loistelamppujen tiheän sytyttämisen ilman, että lampun elinikä sanottavammin lyhenee.

 Toimistoissa toimiva ratkaisu on läsnäolotunnistin, johon on yhdistetty vakiovalotoiminto, joka säätää valaisimesta tulevan valon määrää ulkovalon mukaan ja säästää lisää energiaa varsinkin silloin, kun päivänvaloa on käytettävissä.

Lainsäädäntö

 Euroopan unionissa valaistukseen liittyvää energialainsäädäntöä on valmisteltu viime vuosina nopeassa tahdissa. EUP-direktiivi (Energy Using Products) tulee asettamaan vaatimuksia monille sähkölaitteille ja niiden suunnittelulle. Ensimmäinen toimeenpanosäädös tulee koskemaan tie- ja katuvalaistusta.

 ESD-direktiivi vaatii EU-maita laatimaan kansalliset energiansäästösuunnitelmat. Suomi tulee ainakin ensi vaiheessa perustamaan suunnitelman vapaaehtoisiin energiansäästötoimiin. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) voimasta Suomessakin on jo uusittu rakentamismääräyksiä. Valaistuksen energiankäyttöön määräykset eivät toistaiseksi puutu.

 EU:n ympäristölainsäädäntö kansallisine lakeineen ja asetuksineen ohjaa kehitystä voimallisesti, mutta ei yksin riitä. Vanhasta teknologiasta luopumisen nopeuttamiseksi tarvitsemme entistä enemmän niin tietoa olemassa olevista vaihtoehdoista, käytännön ohjeistusta kuin valtiovallan tukitoimiakin vihreisiin investointeihin.

Kirjoittajat: Henri Juslén, Pekka Kyröläinen, Mika Leiponen, Marko Martikainen, Markku Nikki ja Markku Norhio. Kuvat: Philips, Ensto ja Osram.

Juttu on tiivistelmä Sähköala-lehden numerossa 8/2007 julkaistusta kirjoituksesta.