Antennijärjestelmiä käsittelevät ST-kortit päivitettiin teräväpiirtoaikaan. DVB-T2-signaalitasojen raja-arvoja ei kannata muualta etsiäkään, sillä niitä käsittelevä kansainvälinen standardi ei ole vielä valmistunut.
Telealalla ST-korttien merkitys käytännön asennustyön tukena on aina ollut suuri. Uutta tekniikkaa otetaan käyttöön jatkuvasti, eikä urakointiyrityksissä useinkaan riitä resursseja seurata standardointityötä. Kuitenkin viranomaismääräyksissä viitataan teknisten yksityiskohtien osalta aina standardeihin, joten niiden sisältö on oltava hallussa.
Suomi on ollut eturintamassa käynnistämässä maanpäällisiä teräväpiirtolähetyksiä.
– Edelläkävijän haaste on määritellä ohjeet ja raja-arvot, diplomi-insinööri Juha Ristilä kertoo.
Teräväpiirtosignaalien mittaukseen ei ole vielä laadittu kansainvälistä standardia, eikä siten myöskään viranomaismääräyksiä. Teräväpiirtoasennuksia kuitenkin tehdään jo täyttä päätä, joten kentällä on tarvetta signaalitasojen määrittelyille.
ST-korttien käsikirjoittaja Ristilä ja muut uusien korttien laadinnassa mukana olleet asiantuntijat ovat siis joutuneet ottamaan kantaa asioihin, jotka ovat vasta vuoden tai kahden päästä standardeissa.
– Tässä mennään vähän etukenossa, Ristilä myöntää.
Hän on kuitenkin luottavainen siihen, että yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa laadittu ohjeistus vastaa pääosiltaan tulevaa standardia.
– Kysymys on lähinnä varmuuskertoimista signaalitasojen laskennassa. Siihen ei ole mitään kaavaa, vaan se on lähinnä mielipideasia.
Jos osoittautuu että ST-korttien ja standardin laatijoilla välille muodostuu mielipide-eroja, ST-kortiston sähköistä versiota voidaan päivittää nopeastikin standardin valmistuttua.
Esimerkiksi ST-kortit Pientalon antennijärjestelmän suunnittelu ja asennus (621.03) sekä Yhteisantennijärjestelmän tekninen suunnitteluohje (621.10) on päivitetty teräväpiirtoaikaan. HD-lähetysten vastaanotossa olennaista signaalin tason ja laadun mittausta käsitellään ST-kortissa 621.40 Tarkastuspöytäkirja, kiinteistön sisäinen yhteisantennijärjestelmä.
Antti Kalliomäki, teksti ja kuva
