SLO:n toimitusjohtaja Tapio Jouhki uskoo energiatehokkuuden kehittämisen olevan eriomainen mahdollisuus sähköalalle. ”Tätä kautta me olemme myös aktiivisesti mukana pelastamassa maailmaa.”

Energiansäästölamput valaisevat SLO:n toimistoa. Sähkölinjat näkyvät ikkunasta ja lentokoneet lentävät yli. Yrityksen toimitusjohtaja Tapio Jouhki kertoo olevansa huolissaan ilmaston lämpenemisestä ja esittelee yrityksen kestävää kehitystä tukevien energiatehokkaiden tuotteiden sarjaa, josta löytyy esimerkiksi ilmalämpöpumppuja ja aurinkopaneeleita.

– Aurinkopaneelien hinnan tulisi puolittua, ennen kuin kysyntä lähtisi kunnolla kasvuun, Jouhki pahoittelee.

Tällä hetkellä SLO myy perinteisiä kesämökille asennettavia paneeleita noin tuhat kappaletta vuodessa. Kennoja on yritetty markkinoida esimerkiksi Saimaan saaristossa paikallisen sähköyhtiön kanssa, mutta aika ei ollut kypsä ja hanke haudattiin.

– Tavallinen aurinkopaneelin ostaja on edelleen Pelle Peloton, joka on muutenkin innostunut uudesta tekniikasta. Suomessa ei ole kovin paljon uskottu aurinkoenergiaan, eikä täällä ole aurinkoa viime aikoina paljon näkynytkään, mutta teknologia kehittyy nopeasti. Voidaan kuvitella, että se aika lähenee, kun myös Suomessa aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää suuremmassa mittakaavassa, Jouhki pohtii.

Energiansäästö alan eduksi

Maailma on muuttumassa nopeasti. Rakennuttajia muistutetaan tuon tuostakin paremmista lämpötiivisteistä ja asukkaita rohkaistaan kaivamaan maalämpöpumppu pihaan ja vaihtamaan hehkulamput energiansäästölamppuihin. Varsinkin valaistus on toiminut monella tapaa energiansäästön edelläkävijänä.

– Markkinoilta löytyy jo esimerkiksi led-valaisimia, joiden valotehokkuus on jo lähes kymmenkertainen tavalliseen hehkulamppuun verrattuna. Myös valaistuksen ohjauksessa olisi saavutettavissa suuria säästöjä esimerkiksi yksinkertaisilla läsnäolotunnistimilla.

Vaikka energiansäästöstä on puhuttu jo pitkään, on esimerkiksi EU-alueen energiankulutus jatkanut parin prosentin vuotuista kasvua kaikista tähän mennessä tehdyistä toimenpiteistä huolimatta. Yhdysvalloissa energiankulutuksen kasvu on neljän prosentin luokkaa, ja Kiinassa ja Intiassa kahdeksan. Samaan aikaan maailman väestöstä yli neljännes, eli yli 2 miljardia ihmistä elää vielä kokonaan ilman sähköä.

Ainakin EU-maissa energiankulutuksen kasvu on päätetty pysäyttää radikaaleilla toimenpiteillä.

– Monet suunnitellut ratkaisut kuulostavat meidän näkövinkkelistä ensialkuun rajoitteilta, mutta tosiasia on, että me tarvitsemme uutta teknologiaa, ja rajoitteet tulevat sähkömiesten hyödyksi. Sähkön osuus energiankäytöstä on suuri, ja näin sähkömiesten hallussa on myös suuri osuus mahdollisuuksista säästää energiaa, Jouhki sanoo.

Kaikkien pitäisi herätä

Sähköalalla on jo tarjota runsas valikoima energiatehokkuutta parantavia tuotteita ja ilmastonmuutosta hillitseviä ratkaisuja. Alalle energiansäästö voi merkitä paitsi kaupankäynnin lisääntymistä, myös kokonaan uusien markkinoiden avautumista. Lähtökohtaisesti yhtälö on mitä mainioin jos liikevaihtoa pystyy kasvattamaan energiankäyttöä ja hiilidioksidipäästöjä vähentämällä. Vielä paremmaksi tilanteen tekee, että parhaassa tapauksessa myös loppuasiakas säästää selvää rahaa energiansäästöön tekemillään investoinneilla sähkölaskun pienentyessä.

– Nyt tarvitaan aktiivista tiedon tarjontaa, ja koko ketjun tietoisuuden on lisäännyttävä. Sähkömiesten haaste on, miten energiaa säästävät tuotteet saadaan loppukäyttäjälle, ja myös sähkötukkukaupan on vihdoinkin aika todella herätä, jotta energiatehokkaille tuotteille saataisiin paremmin imua, myös Suomen Sähkötukkuliikkeiden Liiton hallituksen puheenjohtajana toimiva Jouhki kannustaa.

Erityisen toiveen Jouhki asettaa sähköurakoitsijoille, jotta energiatehokkaita ratkaisuja saataisiin markkinoitua vielä nykyistä paremmin loppukuluttajille.

– Asentaja on usein myös sähkösuunnittelija, jonka on toivottavaa tarjota asiakkaalle myös energiaa säästäviä vaihtoehtoja. Samalla kun säästetään sähköä, voidaan ottaa käyttöön uusia, näyttävän näköisiä teknisiä ratkaisuja ja saada samalla lisää mukavuutta. Tämän pitäisi näkyä enemmän kaikissa sähkömiesten tekemisissä, Jouhki sanoo.

Kylmä ilmasto ei ole este aurinkopaneeleille

Aurinkoenergialla tuotettu sähkö kuvitellaan kuuluvan vain etelän maihin, mutta Suomessakin paneeleilla voidaan hyvin täydentää energian tuotantoa. Teknillisen korkeakoulun energiatieteiden professori Peter Lundin mukaan Suomen kylmä ilmasto ei ole este aurinkopaneelien asentamiselle ja käytölle.

– Täytyy muistaa, että aurinkokennolla on käänteinen lämpötilariippuvuus. Kovalla pakkasella ja auringon paisteessa kenno tuottaa enemmän kuin sen nimellisarvo. Lisäksi Suomessa on vähän saasteita, mikä Etelä-Euroopassa heikentää säteilyn pääsyä perille, Lund sanoo.

Suomessa aurinkosähköpaneeli asennetaan nykyisin vain neljään tai viiteen asuintaloon vuodessa, mutta kesämökeille paneeleita asennetaan jo tuhansittain. Esimerkiksi Saksassa asennuksia tehdään yli satatuhatta vuodessa, mutta Suomi on yksi harvoista Länsi-Euroopan maista, missä ei maksata asukkaalle siitä, että heidän aurinkokennonsa tuottavat aurinkoisina kesäpäivinä ylimääräistä sähköä kantaverkkoon.

– Syöttötariffien puuttumisen vuoksi Suomi on aurinkotilastojen häntäpäässä, Lund pahoittelee.

Lund toivoisi valtiovallan kannustavan rakentajia enemmän uusiutuvien energialähteiden käyttöön.

– Energiantuotantoasiat kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriölle, mutta rakentaminen ja ekotehokkuus kuuluvat ympäristöministeriölle. Jos siis ympäristöministeriö haluaa kiristää rakennusmääräyksiä, voi unohtua, että talon tuottamiin päästöihin vaikuttaa myös energian tuotantotavan valinta, jolla on vaikutusta hiilidioksidipäästöihin.

Rahan säästö on kuitenkin paras syy kiinnittää paneelit kotitalon katolle. Parhaimmillaan aurinkosähköllä voidaan tuottaa kaikki pientalon tarvitsema kotitaloussähkö. Kunnollinen aurinkokennosto maksaa asennuksineen noin 15 000 euroa, mutta alkuinvestointi kannattaa. Sähkölaskussa säästetään nyt 500 euroa vuodessa, mutta kymmenen vuoden kuluttua todennäköisesti jo lähemmäs 1000 euroa vuodessa. Kennon käyttöaika on kymmeniä vuosia eikä siinä ole yhtään liikkuvia osia.

Suomessa rakennettu ympäristö kuluttaa 40 % kaikesta käytetystä energiasta. Taloissa puolet energiasta kuluu lämmitykseen, viidennes käyttöveden lämmitykseen ja loput sähkölaitteisiin. Vuoden 2008 alusta kaikki uudet ja suurin osa olemassa olevista rakennuksista tarvitsee energiatodistuksen. Talot saavat energia-arvosanan kuten kodinkoneet.

Sini Numminen, teksti
Tuomas Sauliala, kuvat