Palonkestävän johtojärjestelmän toteutuksessa pitää muistaa valita palonkestävien kaapeleiden
lisäksi myös palonkestävät kaapelihyllyt, kiinnikkeet ja muut tarvikkeet.

Jyri Koskisen mukaan sekä palonkestävien, että palaessaan vähän savua ja syövyttäviä palokaasuja aiheuttavien halogeenittomien kaapeleiden kysyntä kasvaa jatkuvasti.

Reka-Kaapelin palonkestäviin kaapeleihin erikoistuneen tuotesuunnittelija Jyri Koskisen mukaan palonkestävien kaapeleiden ja johtojärjestelmien kysyntä kasvaa jatkuvasti. Palonsuojauksen tarkoituksena on varmistaa sähkönsyötön jatkuvuus tulipalon aikana.

– Ihmisten turvallisuutta ajatellaan jatkuvasti enemmän. Jos esimerkiksi turvajärjestelmät, kuten
turvavalaistus, pettää palon syttyessä, eivät ihmiset välttämättä selviydy ulos rakennuksesta, Koskinen sanoo.

Kaapelin palossatoimivuus voidaan toteuttaa monilla eri tekniikoilla, mistä Rekalla on päädytty mineraalipohjaisen palosuojanauhan ns. mica-nauhan käyttöön.

– Tässä käytetty mineraali on käytännössä kiillettä, joka on laminoitu lasikuitunauhaan, koska se ei
pysy paikoillaan ilman kantoainetta. Myös muita mineraalieristeitä ja keramisoituvia materiaaleja voidaan käyttää. Tärkeintä kuitenkin on, että kaapeli kestää palon aikana vaaditun ajan toimintakunnossa.

Mica-nauhoitettua johdinta suojaavat muovikerrokset palavat suhteellisen nopeasti kaapelin ympäriltä voimakkaan tulipalon aikana, eikä palon aikana johtimien ympärille keramisoituva
nauha kestä suurta fyysistä rasitusta. Tästä syystä on tärkeä varmistaa, että kaapelit pysyvät
paikoillaan tulipalon aikana, ja että myös kaikki palonkestävässä asennuksessa käytettävät tarvikkeet ovat palonkestäviä.

Esimerkiksi alumiini tai tavallinen muovi eivät näin ollen sovi palonkestäviin asennuksiin, eikä puuseinään kiinnitetty kaapeli täytä palonkestoisuusvaatimuksia. Suurin osa Reka-Kaapelin palonkestävistä kaapeleista valmistetaan yhtiön asennus- ja instrumentointikaapeleihin erikoistuneella Keuruun tehtaalla, mutta kaapeleiden vaatimustenmukaisuus testataan yhtiön Hyvinkään tehtaan yhteydessä olevassa polttolaboratoriossa.

– Vaikka kaapeli olisi suunniteltu kuinka hyvin tahansa, selviää sen todellinen palokäyttäytyminen vasta polttotestissä. Tästä syystä kaikki kaapelit pitää testata aina huolellisesti, jos valmistustapoihin tai materiaaleihin tulee muutoksia, Koskinen kertoo.

Vaativimpiin asennuskohteisiin, kuten esimerkiksi metrotunneleihin valmistettavien kaapeleiden pitää
säilyä toimintakunnossa jopa kolmen tunnin ajan 750 asteen lämpötilassa.

Kaapeleiden palonkestoisuusvaatimukset on määritelty tarkasti eri standardeissa, mutta muiden asennustarvikkeiden ja -tapojen palonkestoisuutta ei ole määritelty säännöksissä yhtä tarkasti, vaikka
rakennusmääräykset käsittelevät palonkestävät johtojärjestelmät yhtenä kokonaisuutena.

Ongelman ratkaisemiseksi Sähkötieto ry kokosi viime vuonna 15-henkisen asiantuntijatyöryhmän
määrittelemään tarkemmin palonkestävien johtojärjestelmien sekä palon aikana toimiviksi tarkoitettujen sähkö- ja tietoteknisten järjestelmien tekniset kokonaisvaatimukset ja asennusohjeet.

Koskisen ja Sähkötieto ry:n omien asiantuntijoiden lisäksi ST-kortin suunnitteluun osallistui paitsi monia muita sähkönjakelualan ammattilaisia, myös useiden eri pelastuslaitosten edustajia.

Työryhmän työn tuloksena syntynyt 23-sivuinen ST-kortti 51.06 – Palonkestävä johtojärjestelmä sekä palon aikana toimiviksi tarkoitetut sähkö- ja tietotekniset järjestelmät – on ladattavissa Sähköinfon Severipalvelusta.

Palonkestävien kaapeleiden asennuksesta on koottu lisätietoja myös Reka-Kaapelin kotisivuille
www.reka.fi