Tiedonsiirtoverkko kannattaa suunnitella jopa 50 vuodeksi

Valokuidut yleistyivät 1990-luvulla tiedonsiirron runkoverkoissa. Nyt kuitukaapelit ovat saavuttamassa vauhdilla myös asuinkiinteistöt.

Viestintäviraston huhtikuun alussa voimaan tullut 25 E/2008 M -määräys kiinteistön sisäjohtoverkosta edellyttää kuitukaapelivalmiuden rakentamista kaikkiin uusiin ja peruskorjattaviin asuinkiinteistöihin. Tähän saakka valokaapeliyhteys on päättynyt yleensä kiinteistön ensimmäiseen omaan jakamoon, mutta nyt valokaapeli, tai vähintään valokaapelin helpon asentamisen jälkikäteen mahdollistavat johtotiet, on rakennettava asuntojen kotijakamoihin saakka.

Huoneistojen sisälle kuitukaapeleita ei tarvitse vetää, mutta kaikkiin asuinhuoneisiin tulisi asentaa ”yleiskaapelointistandardien luokan E mukaiset liityntäpisteet”. Teoriassa se tarkoittaa mahdollisuutta jopa kymmenen gigabitin välittämiseen sekunnissa.

Tällä hetkellä kotien laajakaistaliittymien nopeus on yleensä muutamia megabittejä, eli kaikkiin uusiin asuinrakennuksiin on rakennettava verkko, joka mahdollistaa jopa tuhat kertaa nykyistä nopeamman tiedonsiirron.

– Verkkoja rakennetaan ja suunnitellaan noin 20 tai jopa 50 vuoden tähtäimellä. Meillä ei ole vielä mitään tietoa niistä palveluista, mitä esimerkiksi kymmenen vuoden kuluttua vaaditaan, Drakan tuoteryhmäpäällikkö, kuituverkkoasiantuntija Hannu Väätämöinen sanoo.

Esimerkkeinä nopeaa tiedonsiirtokykyä vaativista palveluista hän mainitsee HDTV-tasoiset tilausvideot ja IPTV:n, eli televisio-ohjelmien lähettämisen internetverkossa. Viestintäviraston uutta sisäjohtoverkkomääräystä Väätämöinen pitää paitsi radikaalina, myös erittäin viisaana sen ottaessa selkeän kannan kuidun ulottamisesta asuinhuoneisiin.

– Pitää muistaa, että palveluita ei tule, jos verkkoja ei ole. Nyt määräystasolla on reagoitu siihen, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Kuitu ei syrjäytä kuparia

Nokia Kaapeli (nykyinen Draka) aloitti valokaapelien tuotannon Suomessa jo vuonna 1979, ensimmäisten tehtaiden joukossa maailmassa. Samana vuonna rakennettiin myös Suomen ensimmäiset valokaapeliyhteydet. Nykyisin Draka on Euroopan suurin kuitu- ja valokaapelivalmistaja, joka valmistaa edelleen runsaasti myös kuparisia tietoliikennekaapeleita.

– Ei valokaapeli ole syrjäyttänyt kuparia, vaan laajakaistaverkotkin tarvitsevat kuparia edelleen. Perinteisen puhelinparikaapelin markkinat pienenevät kuitenkin noin viisi prosenttia vuodessa, ja kuidun käyttö lisääntyy 10 prosentin vuosivauhtia. Niin sanottujen laajakaistaisten kategoriakaapelien käyttö on erittäin runsasta toimitilarakennuksissa ja lisääntymässä asuinrakennuksissa, Hannu Väätämöinen sanoo.

Väätämöisen mukaan valokaapeleiden markkinat kääntyivät kasvuun vuosituhannen vaihteen notkahduksen jälkeen. Koko 1990-luku oli nopeiden kuituverkojen rakentamisen aikaa.

– Muutaman vuoden aikana rakennettiin massiivisia kansainvälisiä ja kansallisia kuiturunkoverkkoja. Runkoverkkojen kuitukapasiteettia on vuosien kuluessa otettu käyttöön. Nyt ollaan tilanteessa, jossa liityntäverkon ja varsinkin niin sanotun viimeisen kilometrin osuus on muodostumassa pullonkaulaksi, kun uusia, suurempaa kapasiteettia vaativia palveluita aletaan tarjota.

Liityntäverkkopuolella kuitua aletaan käyttää vasta nyt enemmän.

– Uudet omakotitaloalueet kaapeloidaan yhä useammin pelkästään kuidulla niin tele- kuin kaapelitelevisio verkkojen osalta. Asuin rivi ja kerrostaloihin kuitu ulotetaan yhä useammin talojakamoon asti.

Asuinkiinteistön sisäjohtoverkko on perinteisesti toteutettu kuparisten parikaapelien avulla, jotka suunniteltiin aikoinaan kiinteän puhelinyhteyden vaatimusten mukaan äänitaajuuksille. Niin sanotun seuraavan sukupolven laajakaistayhteyden kapasiteettia, eli yli 100 Mbit/s nopeutta ei Hannu Väätämöisen mukaan ole järkevä tavoitella vanhoilla parikaapeleilla.

­Viestintäviraston uusien määräysten mukaan uudet tai saneerattavat asuinkiinteistöjen sisäjohtoverkot tulee asentaa yleiskaapelointijärjestelmän mukaisilla kupari- ja kuituratkaisuilla.

­Kategorian 6 mukaisella kupariparikaapelilla saadaan maksimissaan 100 metrin yhteyspituudella 10 Gbit/s siirtonopeus, mikä käytännössä tarkoittaa kerros- ja rivitalojen nousukaapelointien sekä huoneiston sisäisen kaapelointien toteutusta nykyaikaisella kupariparikaapelilla.

Kuidun ulottamiseksi huoneistoon varaudutaan joko asentamalla kuitunousukaapeli tai asentamisen myöhemmin mahdollistava kanavaputki/johtotie.

Kuitu uudistaa suunnittelukäytännöt

Hannu Väätämöinen on yksi Sähköinfon syksyllä järjestämän Kuitu kotiin uudistaa suunnittelu- ja asennuskäytännöt -kurssin neljästä kouluttajasta. Hänen lisäkseen vetäjinä toimivat Satelliitti- ja antenniliiton toiminnanjohtaja Tauno Hovatta, Asuinkiinteistöjen monipalveluverkot -oppaan kirjoittajana toiminut tietoliikenneasiantuntija, diplomi-insinööri Pekka Koivisto ja Sähköinfon tekninen asiantuntija, johtaja Timo Rasimus.

Syyskuun alkupuolella ainakin Tampereella, Oulussa ja Helsingissä järjestettävä päivän kurssi on suunniteltu yleiseksi perehdytykseksi kaikille kiinteistöjen sähkö- ja tiedonsiirtoverkkojen kanssa työskenteleville.

Rasimuksen mukaan myös sähköurakoitsijoiden kannattaa perehtyä monipalveluverkkojen rakentamisen perusteisiin, sillä uudet määräykset vaikuttavat myös sähköasennuksiin. Kaapelireittien mitoituksen lisäksi pitää esimerkiksi muistaa, että jakamotiloihin vaaditaan riittävä määrä kiinteitä pistorasioita, joiden sähkönsyöttö täytyy järjestää ensisijaisesti omana ryhmänään. Myös putkituksissa, maadoituksissa ja potentiaalintasauksissa pitää ottaa aikaisempaa tarkemmin huomioon tietoliikennekaapeloinnin vaatimukset.

– Telepuolella kaikki, tai ainakin lähes kaikki, osaavat jo työskennellä kuitujen kanssa. Jatkossa myös sähköpuolen urakoitsijoilta vaaditaan entistä enemmän vähintäänkin perustietämystä kuitukaapeleiden kanssa elämisestä, Rasimus sanoo.

Sähköinfo on panostanut Rasimuksen mukaan viime vuosina jatkuvasti enemmän kuitutekniikoihin liittyvien kurssien järjestämiseen. Esimerkiksi asentajille järjestetään omia kursseja, missä kuituverkkojen rakentamista opetellaan konkreettisesti pienimuotoisia koeverkkoja rakentamalla.

Miljoona megabittiä sekunnissa

Valokaapelissa tieto siirtyy hiuksenohutta lasikuitua pitkin valon muodossa. Valo saadaan aikaan laserlähettimellä ja se on silmälle näkymätöntä infrapunavaloa.

Lasikuitu on valmistettu erittäin puhtaasta eli hyvin läpinäkyvästä lasista ja se kykenee siirtämään valoa kymmeniä kilometrejä ilman, että valosignaali merkittävästi heikkenee. Teknisellä termillä ilmaistuna tämä tarkoittaa, että kuidun vaimennus on pieni.

Toinen kuidun merkittävä ominaisuus on sen suuri tiedonsiirtokyky. Megabitti sekunnissa on pieni yksikkö verrattuna kuidun mahdollistamiin nopeuksiin, jotka ovat jopa terabittejä sekunnissa (1 terabitti = miljoona megabittiä). Yhdessä valokaapelissa voi puolestaan saman kaapelivaipan sisällä olla jopa satoja kuituja.
 

Mikko Arvinen, teksti ja kuvat

Artikkeli on julkaistu Sähköinfo Oy:n asiakaslehdessä. Myös muut lehden jutut ovat luettavissa ilmaiseksi verkosta.