Perhonjoki virtaa 150 kilometrin pituisena Keski-Pohjanmaan läpi Suomenselältä Perhon, Vetelin, Kaustisen, Kruunupyyn ja Kokkolan läpi Perämereen. Monien muiden Pohjanmaan suurten jokien tavoin Perhonjoki oli kuuluisa pahoista kevättulvistaan aina 1960-luvun lopulle saakka. Tuolloin suurina työllistämisurakoina valmistuneet Patanan, Vissaveden ja Venetjoen tekojärvet ja näiden säädellyt padot toivat tilanteeseen kuitenkin merkittävän parannuksen.

Säätelypatojen ohjaus automatisoitiin ensimmäisen kerran 1980-luvun puolivälissä. Tuolloin asennettu Procolin kaukokäyttöjärjestelmä palveli luotettavasti näihin päiviin saakka, mutta tekniikaltaan vanhentuneen automatiikan uudistamistarve sekä alueen lankapuhelinyhteyksien ylläpidon lakkautus pakottivat ohjaus- ja valvontajärjestelmän uusimiseen.

BK-Automation Ky:lle tämä tarjosi mielenkiintoisen työtilaisuuden tavallista mukavammassa ympäristössä.

– Ei näitä ihan joka viikko pääse tekemään. Ja kyllä täällä mieluummin oli kesällä töissä kuin jätevedenpuhdistamolla, yhtiön projekti-insinööri Pasi Aro kertoo.

Ohjaukset 3G-yhteyksillä

Hankkeeseen kuului kolmen säätelypadon kaukokäyttö ja -valvonta automatiikan uusiminen sekä langattomien 3G-yhteyksien rakentaminen. Aron mukaan UPS-varmennettujen ohjausten kytkeminen vanhoihin moottoreihin onnistui helposti I/O-liitynnöillä, mutta 3G-modeemien reitityksessä oli vastaavasti hieman enemmän päänvaivaa.

Patoluukkuja ohjataan Perhojoki Oy:n Pietarsaaren yhteiskäyttökeskuksesta, mistä  käsin ohjataan myös Kruunupyyn kohdalla olevaa Kaitforsin vesivoimalaitosta. Lisäksi tiedot saadaan lähes reaaliaikaisesti myös järjestelmän ylläpidosta ja säätelyaltaista vastaavan Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Kokkolan toimipisteeseen sekä Suomen vesistöjen pinnankorkeuksia ja jokien virtaamia seuraavalle Suomen ympäristökeskukselle.

Patoluukkujen avauskorkeutta ja virtaamaa voidaan ohjata tarvittaessa suoraan myös ELY-keskuksen koneilta. Normaalioloissa Yrttikosken säännöstelypadolla yläaltaan pinnankorkeuden säätely tapahtuu itsenäisellä pinta-ajoautomatiikalla. Poikkeustilanteissa ja tulvahuippujen aikana tilannetta valvotaan tarkemmin ja tarvittavat ohjaukset tehdään kaukokäytöllä. Yhteensä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen valvonnassa ja seurannassa on parisenkymmentä patoa, joista suurin osa on automatisoitu.

Automaattiset hälytykset

ELY-keskuksen tutkimusmestari Jukka Känsälä on vastannut patojen kaukokäyttö- ja mittausautomatiikan kunnossapidosta vuodesta 1987 lähtien.

– Vuoteen 1986 saakka padonhoitajat kävivät veivaamassa luukkuja ylös ja alas ja soittelivat lankapuhelimilla tietoja säännöstelyn hoidosta vastaavalle viranomaiselle. Siitä ajasta on tultu aika paljon eteenpäin, Känsälä kertoo.

Patojen automaatiojärjestelmän uusiminen aloitettiin kesäkuun alussa tulvatilanteen helpotettua, ja työ saatiin valmiiksi sopivasti ennen syksyn sateita.

– Aiemmin täällä on jouduttu käymään usein, mutta toivottavasti nyt käyntitarve harvenee. Sehän tässä automatisoinnissa on tavoitteena.

Automatisointiurakassa Venetjoen tekojärven purku-uomaan Venetjokeen, pari kilometriä padon alapuolelle, lisättiin patoturvallisuuslain velvoittamana erillinen alavedenpinnan korkeudenmittaus. Mikäli virtaama/vedenkorkeus poikkeaa asetetuista raja-arvoista, kielii se suurentuneesta suotovesimäärästä tai pahimmassa tapauksessa patomurtumasta.

– Tällöin alaveden mittauspisteestä lähtee heti automaattisesti hälytys eteenpäin tekstiviesteillä, Pasi Aro kertoo.

Varmuuden varalta tekoaltaiden penkereissä on ylipurkukynnykset, joiden yli vesi pääsee tarvittaessa virtaamaan.

– Onneksi näin ei ole käynyt vielä koskaan, ei edes vuoden 2000 huipputulvien aikaan, Känsälä kertoo.

Vesihuollon automatisoinnin ammattilainen

Vaikka Perhonjoen automatisoinnin uusiminen oli BK-Automationille tavallisesta poikkeava urakka kaukana joen yläjuoksulla, on yrityksellä vuosien varrelta runsaasti kokemusta vastaavista urakoista eri puolilta Suomea. Vesi- ja jätevesilaitosten säätö- ja valvontajärjestelmien rakentamiseen erikoistunut yritys perustettiin vuonna 1982 Suomenselän LVIS-Automatiikan nimellä.

Vaikka yrityksen henkilömäärä on kasvanut vuosien varrella yli kymmeneen automatisoinnin ammattilaiseen, on Asko Kuoppalan omistaman yrityksen yritysmuoto haluttu pitää silti kommandiittiyhtiönä.

– Monet asiakkaat arvostavat tätä yhtiömuotoa, Pasi Aro kertoo.

Mikko Arvinen, teksti ja kuvat

Artikkeli on ilmestynyt Sähköinfo-lehden numerossa 1/2012.