Kaikki verkonrakennusyhtiö Enerken työntekijät ovat allekirjoittaneet sopimuksen, missä sitoudutaan työturvallisuusmääräysten tinkimättömään noudattamiseen. Sellaista tekosyytä ei ole, mikä oikeuttaisi poikkeamaan turvallisista työskentelytavoista.

Tällä vuosituhannella Pohjois-Karjalan Sähkö -konserniin kuuluvassa Enerke Oy:ssä on pyritty tekemään kaikki mahdollinen, jotta verkonrakennustyöt saataisiin yhtiön työmailla turvallisiksi.

– Viime vuosituhannen lopussa meillä oli muutama huono tapaturmavuosi, ja silloin me päätimme ottaa itseämme niskasta kiinni, yhtiön toimitusjohtaja Jukka Kärki kertoo.

Yrityksen johto kokoontui miettimään nolla-tapaturmaa -projektia yhdessä työsuojeluvaltuutettujen ja luottamusmiesten kanssa, ja samalla sovittiin myös työntekijöille työturvallisuusrikkomuksista tulevista sanktioista.

– Ensimmäistä työturvallisuusrikkomuksesta tulee kirjallinen huomautus, toisesta varoitus ja kolmannen jälkeen pitää lähteä katselemaan uutta työpaikkaa, Kärki sanoo.

Aluksi pelättiin, että sanktiot saattaisivat johtaa jonkun piittaamattoman työntekijän työsuhteen purkamiseen, mutta viesti meni kaikille odotettuakin paremmin perille. Edes kirjallisia varoituksia ei ole jouduttu jakamaan.

– Tuolloin joku saattoi vielä sanoa, että töitä on vaikea tehdä kaikkien määräysten mukaisesti, mutta se ei tietenkään pitänyt paikkaansa, Kärki sanoo.

Riskit pitää tunnistaa

Enerken työturvallisuusasiantuntija Matti Tossavaisen mukaan verkonrakennustöissä tärkeintä on osata tunnistaa vaaranpaikat ennen töiden aloittamista. Oikein tehtynä myös kaikkein vaativimmat verkonrakennustyöt ovat turvallisia ja riskittömiä.

– Näissä töissä vaara vaanii aina, mutta meidän työ on turvallista, koska vaaranpaikat tunnistetaan ja turvallisuusohjeita ja määräyksiä noudatetaan aina tinkimättä, Tossavainen sanoo.

Työsuunnitelmien teko ja hetken ajattelu ennen töiden aloittamista ei yleensä hidasta työn valmistumista.

– Meidän työmailla ei ole yhtäkään sellaista miestä, joka sanoisi, että työ jouduttuisi työturvallisuusmääräysten oikaisulla. Minä olen sanonut kaikille, että jos sellainen henkilö tulee, oli se sitten kuka tahansa, niin lähettäkää hänet minun puheille, Kärki sanoo.

Sää- ja maasto-olosuhteet haasteena

Suomessa verkonrakennustöiden työtapaturmaluvut ovat heikommalla tasolla kuin monissa muissa Euroopan maissa, mutta Kärki epäilee, että tämä voi johtua suurelta osin haastavista sää- ja maasto-olosuhteista.

– Täällä joudutaan liikkumaan ja työskentelemään paljon metsissä ja vaikeassa maastossa. Viime kesänäkin meillä oli yksi sellainen työmaa, että minä ihmettelin siellä käydessäni, että miten sinne louhikkoon ylipäätään edes pääsee, Kärki kertoo.

Suomessa tyypillinen sairausloman syy onkin liukkaassa maastossa nyrjähtänyt nilkka tai kaatumisessa venähtänyt käsi tai sormi. Varsinaiset sähkötapaturmat ovat harvinaisia.

– Jos kaikki tehdään tinkimättömästi oikein, ei sähkötapaturmia voi tapahtua. Määräykset vaativat varmistamaan asiat niin monella tavalla, mutta jos turvallisuusasioissa oikaistaan ja kaksi asiaa sattuu väärällä tavalla kohdalleen, niin tapaturma voi sattua, Kärki sanoo.

Vanhat pylväät pitää aina tukea

Pylvästyöskentelyn turvallisuudesta puhuttaessa peräänkuulutetaan nostokorien ja asianmukaisten nostolaitteiden käyttöä, mutta maastossa tätä vaihtoehtoa ei yleensä ole.

– Pylväskengillä mennään. Kuorma-autolla pääsee harvoin niin hyvään paikkaan, että nostokoria voisi käyttää, Tossavainen sanoo.

Vanhoihin pylväisiin ei parane nousta ilman niiden tukemista.

– Maastossa on vielä joitakin 1950-luvun lopulta peräisin olevia pylväitä ja saneerattaessa niihin ei nousta, vaan ne kaadetaan nostokoneella hallitusti lankoineen.

Pylvääseen nousu on tärkeä perehdyttämisen kohde. Ilman työkaluja nousu onnistuu pienen harjoittelun jälkeen lähes keneltä tahansa normaalikuntoiselta nuorelta, mutta monesti mukana pitää kantaa jopa kolmekymmentä kiloa erilaisia työkaluja ja asennustarvikkeita. Lisäksi maastossa on saatettu joutua taivaltamaan tätä ennen jakeluhäiriötilanteissa pahimmillaan tuntikausia, ennen kuin korjausta kaipaavan pylvään luokse on päästy.

Enerken asentajat olivat muutama vuosi sitten mukana Työterveyslaitoksen työterveys- ja työturvallisuustutkimuksessa, SÄTKE-projektissa. Projektissa havaittiin, että pylvääseen kiipeäminen ja moottorikelkalla ajo ovat sähköverkostoasentajien työn kuormittavimpia vaiheita.

– Viime talvena kelkalla ajaminen oli paksun pehmeän lumen vuoksi todella hankalaa ja silloin joutui käyttämään sen verran lapiota, että ei se enää mitään hauskaa ollut, verkostoasentaja Juho Moilanen kertoo.

Mikko Arvinen, teksti ja kuvat

Juttu on tiivistelmä artikkelista, joka on ilmestynyt Sähköinfo-lehden numerossa 1/2012.