Paimion Sähkömuseolla jo noin 2 500 esineen tiedot on koottu digitaaliseen arkistoon, mutta sadat esineet odottavat edelleen numerointia ja valokuvausta.

Museosäätiön puheenjohtajana toimivan Jukka Tuomisen mukaan esineistä listataan mahdollisuuksien mukaan kaikki saatavilla olevat perustiedot kuten esineen valmistusajankohta ja valmistaja.

 – Olemme joutuneet muuttamaan varaston paikka useaan kertaan. Vuonna 2006 tapahtuneen muuton yhteydessä piti laittaa kaikki tavarat laatikoista hyllyihin, ja siinä yhteydessä ryhdyimme tallentamaan esineiden tietoja ATK:lle, lisäämään sähköryhmänumerot ja hyllypaikat sekä ottamaan valokuvat kaikista esineistä, Tuominen kertoo.

Paimion keskustassa olevassa, vuonna 1995 avatussa Sähkömuseossa on kerralla esillä noin 300 esinettä. Näyttelyesineitä vaihdellaan tarpeen mukaan, minkä lisäksi museolla järjestetään joka vuosi vaihtuva teemanäyttely. Museon perusnäyttely uusittiin kokonaisuudessaan vuonna 2005.

Museon kokoelmista löytyy jo varsin kattava otos Suomessa käytettyjä sähkölaitteita, tarvikkeita ja työkaluja, mutta uusiakin esineitä tulee jatkuvasti. Varsinkin erikoisemmat tavarat ja vanhimmat esineet kiinnostavat luonnollisesti aina.

 – Toinen kysymys on  mihin aikaraja vedetään. Aika menee koko ajan eteenpäin, ja monet 1900-luvun lopunkin esineet alkavat olla jo museoiässä. Mitään ostopolitiikkaa millä ei kuitenkaan ole, eli mistään ei makseta.

Museon Sähköyhtiöntiellä olevan varaston hyllyillä näkyy esimerkiksi koko joukko eri ikäisiä putkitelevisioita, mutta kokoelmien pääpainopiste halutaan kuitenkin pitää enemmän ammattilaistarvikkeiden puolella. Osa vanhoista televisioista ja radioista saattaa päätyä lähitulevaisuudessa Saloon, jonne ollaan parhaillaan kaavailemassa elektroniikkamuseon avaamista.

 – Esineitä voidaan antaa ainakin lainaksi heille, ja toimiihan se museoiden välillä toisinkin päin.

Sähköt tulivat Paimioon 1910-luvun alussa

Paimion seudulle ensimmäiset sähköt tulivat 1910-luvun alussa kun Paimionjoen ensimmäinen voimalaitos valmistui, mutta tältä ajalta paikallisia esineitä ei tiettävästi ole juurikaan säilynyt. Muualta Suomesta tulleita 1900-luvun alkupuolenkin sähkölaitteita sen sijaa löytyy kokoelmista suhteellisen runsaastikin.

Museon toiminnassa aktiivisesti vaikuttava Sähkö Lähteenmäki Oy:n entinen toimitusjohtaja Jukka Lähteenmäki kertoo, että Paimiota on kutsuttu ansaitusti Suomen sähköisimmäksi pitäjäksi. Sittemmin Fortumiin liittynyt Lounais-Suomen Sähkö ja ABB:hen fuusioitunut Sähkö Lähteenmäki tarjosivat työpaikan parhaimmillaan joka viidennelle paimiolaiselle.

Erilaisten esineiden lisäksi museon kokoelmista löytyy runsaasti sähköalan kirjallisuutta ja vanhoja ammattilehtiä. Kirjoista suurin osa on saatu museosäätiön perustajajäseniltä, eli esimerkiksi Lounais- Suomen Sähköltä ja Sähkö Lähteenmäeltä. Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton entinen toimitusjohtaja Pekka Sallinen puolestaan luovutti Sähkömaailman, Sähköala-lehden ja tätä edeltäneen Sähköurakoitsijalehden vanhat, nidotut vuosikerran museolle jäätyään eläkkeelle muutama vuosi sitten.

 – Hän ilmeisesti halusi lehdet sellaiseen paikkaan, missä ne säilyvät, ja missä niihin riittää mielenkiintoa, Tuominen kertoo. Tuominen itse jäi eläkkeelle sähköurakointiliikkeen tarjouslaskijan tehtävistä vuonna 2003.

 – Asennustyömaille näitä lehtiä ei tullut, mutta konttorin puolella näitä pääsi aina lueskelemaan.

Tuttuja kuvia vanhoissa lehdissä

Vanhoja lehtiä selaillessaan Lähteenmäki ja Tuominen muistavat, että Sähköurakoitsija- lehden vuoden 1973 kesäkuun numerossa oli suuri juttu Sähkö Lähteenmäen 50-vuotisjuhlista, ja että juhlista kerrottiin tietenkin myös yhtiön omassa Töpseli-lehdessä.

– Totta kai siinä nostalginen olo syntyy kun katselee vanhoja lehtiä. Aina sitä jotakin mielenkiintoisia juttuja löytyy. Välillä saattaa löytää myös oman naamansa ja tai vanhan työkohteen, Lähteenmäki sanoo.

Lähteenmäki kertoo seuranneensa sähköalan tapahtumia aktiivisesti koko ikänsä.

 – Minähän olen syntynyt sähköliikkeessä ja ollut pikkupojasta lähtien mukana. Välillä minä seurasin tapahtumia aktiivisemminkin esimerkiksi Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton hallituksen jäsenenä, Lähteenmäki kertoo.

Sähkömuseo on sulkenut jo ovensa tältä talvelta, mutta näyttelyyn pääsee tutustumaan jälleen keväällä.

Mikko Arvinen, teksi ja kuvat

Sähköala-lehden sähköinen arkisto

Vanhoissa painetuissa lehdissä on aina oma tunnelmansa, mutta kaikki eivät halua säilyttää vanhoja lehtiä. Sähköala-lehden tilaajat pääsevät palaamaan vanhojen juttujen pariin kätevästi lehden Severi-palvelusta löytyvässä sähköisessä arkistossa.

Vanhimpia lehtiä ei ole lähdetty skannaamaan sähköiseen muotoon, mutta vuodesta 2005 alkaen kaikki jutut löytyvät helposti ja nopeasti toimivan luokittelun ja nopean sanahaun ansiosta. Myös lehden uusin numero on luettavissa sivuilta aina heti lehden ilmestymisen jälkeen.

Sähköala-lehti seuraa ajankohtaisten rakennushankkeiden sähkö- ja teletoteutuksia, asennusmääräyksiä, sähkönjakelun tekniikkaa, laki- ja talousasioita, teknisiä uutuuksia sekä sähköalan vaikuttajia 10 numerossa vuodessa. Lehden vuositilaus maksaa 85 euroa. Tarkemmat tilaustiedot löydät tämän lehden lopussa olevasta sähköalan palveluhakemistosta.

Lehti löytyy osoitteesta www.sahkoinfo.fi