Febdokin aktiivinen kehitystyö jatkuu.

Norjan sähköurakoitsijaliitto NELFOn Febdok-tuotepäällikkö Tor Christian Mortensen näyttää yllättyneeltä kuullessaan, ettei sähköverkon mitoitusohjelman suomalaisversiota ole myyty vielä kuin joitakin kymmeniä kappaleita.

 – Niinkö? Meillä on Norjassa noin 2 500 myytyä lisenssiä, mutta käyttäjiä on vielä paljon enemmän, yhteensä noin 6 000, Mortensen kertoo.

Mortensenin ja ohjelman kehittämisessä alusta saakka mukana olleen Eirik Selvikin mukaan Febdokin paras myyntivaltti on alusta saakka ollut, että se oikeasti toimii ja ohjelman antamat tulokset ovat luotettavia ja vertailukelpoisia.

 – Ohjelman käyttö on onnistuttu pitämään helppona ja käyttäjäystävällisenä ja siitä on todella paljon hyötyä urakoitsijoille. Saman pitäisi päteä myös ohjelman suomenkieliseen versioon, Mortensen ja Selvik sanovat.

Norjassa vuonna 1990 lanseerattu Febdok tuli aikanaan juuri oikeaan saumaan, sillä norjalaiset asennusmääräykset muuttuivat seuraavana vuonna ja asennuksilta alettiin vaatia aiempaa tarkempaa dokumentointia. Ohjelma sopi – ja sopii edelleen – hyvin työmaille menevien kaapelimäärien listaukseen, joten ohjelmalle syntyi kerralla valtavasti tarvetta. Selvikin ja Mortensenin mukaan tietokoneiden käyttö aiheutti 1990-luvun alkupuolella jonkin verran vaikeuksia vanhemmille urakoitsijoille, mutta ongelmia ei ole ollut enää vuosiin.

– Alkuvaiheessa me huomasimme usein, että ongelmat, joiden käyttäjät luulivat johtuvan ohjelmasta, johtuivatkin heidän yleisistä tietokoneiden käyttötaidoista. Mutta nykyisin tämä ei ole enää ongelma, oikeastaan jo kaikki alalla tällä hetkellä työskentelevät osaavat käyttää hyvin tietokoneita.

Ohjelman norjalaisversioon on saatu kattavasti kaikkien maassa myytävien kaapeleiden tiedot yhteensä 22 eri valmistajalta. Myös ohjelman suomalaisversion tietoja on täydennetty viime aikoina, ja ohjelma tunnistaa hyvin kaikki Suomessa yleisessä myynnissä olevat kaapelit.

Selvikin mukaan Febdok sopii parhaiten uudiskohteiden suunniteluun, mutta myös korjausrakentamiseen, jos kaapeleita uusitaan kohteessa enemmän samalla kertaa.

Mortensenin mukaan talouden laskusuhdanne ei ole juurikaan näkynyt norjalaisessa rakentamisessa.

 – Kyllä me ajattelimme, että jonkinlaista laskua olisi tullut, mutta ainakaan mitään suuria ongelmia ei ole näkynyt.

Esimerkiksi maan öljyteollisuudessa on jatkuvasti käynnissä suuria rakennushankkeita, eikä näitä ole hidastettu missään vaiheessa. Öljynporauslautoista puhuessaan Mortensen ei malta olla mainitsematta, että Statoil käyttää Febdokia jatkuvasti öljynporauslauttojen sähköjärjestelmien suunnitteluun: ”Ohjelma sopii hienosti siihenkin.”

Teksti ja kuva: Mikko Arvinen