Ydinenergianuorten toiminnassa 2000-luvun alusta mukana olleen Jaakko Pirttikosken mukaan ihmisten suhtautumisessa ydinvoimaan on tapahtunut valtava muutos muutaman viime vuoden aikana. Energianhinnan nousu on luonnollisesti lisännyt kuluttajien kiinnostusta sähköntuotantoon, mutta erityiskiitoksen Pirttikoski antaa vihreän liikkeen herättämälle ilmastonmuutoskeskustelulle.

– Tämä on ihan minun henkilökohtainen mielipide, mutta kyllä vihreille pitää antaa kiitos ydinvoiman yleisen hyväksyttävyyden lisääntymisestä. Ilman heidän aloittamaa ilmastonmuutoskeskustelua ydinvoima, tai ylipäätäänkään energiantuotanto ei olisi millään tavalla mediaseksikäs aihe.

Pirttikosken mukaan kansalaiskeskusteluiden sävy muuttui selvästi ydinvoimamyönteisemmäksi, kun periaatepäätös viidennen ydinvoimalan rakentamisesta saatiin vuonna 2002.

– Sen jälkeen todettiin, että ydinvoima on paras ratkaisu Suomen tulevaisuudelle ja tämä on nyt valittu tie.

Ydinvoimalla ilmastonmuutosta vastaan

Ydinenergianuorten tavoitteena on puhua ekologisesti kestävän, järkevän hintaisen energiantuotannon puolesta. Sähköntuotannon ei tarvitse olla ympäristöä turmelevaa, ja Pirttikoski korostaakin, että Ydinenergianuoret on virallisesti ympäristöministeriön avustusta saava ympäristöjärjestö.

– Meitä on kutsuttu esimerkiksi savupiipputeollisuuden juoksupojiksi ja atomipropagandisteiksi. Kaikille ei ole kovin helppoa ajatella, että ympäristöjärjestö voi olla ydinvoimamyönteinen. Monet ajattelevat, että ympäristönsuojelijoiden pitää olla vihaisia, vastustaa kaikkea ja järjestää mielenosoituksia.

Pirttikosken mukaan Ydinenergianuoria voisikin kutsua positiivisesti ajattelevaksi ympäristöjärjestöksi.

– Mikään partaradikalismi ei ole meidän juttu, mutta kyllä minä olen sen verran ympäristönsuojelija, että jos ydinvoiman lisärakentamisella saadaan leikattua hiilidioksidipäästöjä ja hillittyä ilmastonmuutosta, niin kyllä minä sitä kannatan.

Ydinenergianuorten jäsenkuntaa yhdistää nimenomaan ydinvoimamyönteisyys. Esimerkiksi vesivoiman lisärakentaminen jakaa jo vahvasti jäsenkunnan mielipiteitä.

– Tuulivoimaakin osa kannattaa ja pitää sitä hyvänä lisänä, mutta osa taas suhtautuu siihen sanoisiko tuotannollis-taloudellisuudella kriittisyydellä.

Voimalavierailuja ja keskustelutilaisuuksia

Ydinenergianuoret vierailevat vuosittain, tai ainakin lähes vuosittain joko Olkiluodossa tai Loviisassa.

– Ihmiset pelkäävät sellaista, mitä he eivät tiedä. Voimalalla vierailu voi olla hyvin rauhoittavakin kokemus. Jos pääsee tutustumaan laitokseen ja kyselemään asiantuntijalta atomin tarkkuudella miten homma toimii, niin se luo tietämystä ja luottamusta siihen, että täällä laitosalueella työskentelevät ihmiset oikeasti tietävät mitä täällä tehdään.

Ydinenergianuorten jäsenkunta on hieman miesvoittoista, ja esimerkiksi teekkareita ja kauppatieteilijöitä on paljon mukana yhdistyksen toiminnassa.

– Naisvaltaiset, humanistiset alat ovat kyllä heikommin edustettuina meidän yhdistyksessä. Tasapuolisuuden vuoksi myös muutama ammattiin opiskeleva, mielellään vasemmistoliittolainen nuori pitäisi saada rekrytoitua lisäksi mukaan.

Ydinenergianuoret on leimattu joskus myös kokoomusnuorten apupuolueeksi, mutta itse kokoomuslaisen Pirttikosken mukaan jäsenkunnan poliittiset näkemykset vaihtelevat laidasta laitaan.

– Oli meillä kerran yksi vihreäkin jäsen, mutta hän ilmeisesti koki ensisijaisen sosiaalisen viiteryhmänsä suunnalta jonkinlaista painostusta, eikä ollut hirveän pitkään mukana.

Jyväskylän yliopistossa yhteisöviestintää opiskellut, Sastamalassa omaa viestintätoimistoa nykyisin pyörittävä Pirttikoski ajautui toimintaan mukaan kuitenkin juuri kokoomusnuorten kautta.

– Jossakin vaiheessa minun piti tehdä yliopistolla harjoitustyönä nettisivut, ja kun yhdistyksellä ei tuolloin ollut vielä omia sivuja, niin siitä se kanssa sitten lähti.

Fortum, Fennovoima vai TVO?

Eduskunnalta odotetaan lähitulevaisuudessa päätöstä kuudennen ydinvoimalan rakentamisesta, ja samalla tullaan todennäköisesti ottamaan vähintään kantaa seitsemännen tai jopa kahdeksannen ydinvoimalayksikön rakentamiseen. Pirttikoski kummeksuu monien poliitikkojen kantaa, jonka mukaan Suomella ei tulisi olla edes teoriassa mahdollisuutta myydä sähköä naapurimaihin.

– Jostain syystä paperin ja paperikoneiden vientiin suhtaudutaan äärimmäisen myönteisesti, mutta sähköä ei saisi missään tapauksessa viedä rajojen ulkopuolelle. Jos joku haluaa pistää neljästä kuuteen miljardia euroa tiskiin ja rakentaa ydinvoimalan ilman valtion tukea, niin minusta tämä olisi aika erikoinen maa jos omalla liikeriskillä ei näin saisi tehdä.

– Ministeri Pekkarinen on sanonut, että kolmen laitoksen rakentaminen samanaikaisesti on teknisesti mahdotonta. Meinaakohan hän, että Suomesta loppuvat vasarat kesken?

Sekä Fennovoima, Fortum että TVO ovat jättäneet eduskunnalle hakemuksen uuden ydinvoimalan rakentamisesta. Pirttikosken mukaan erilaisissa hakemuksissa olisi kaikissa omat hyvät puolensa.

–TVO:lla olisi tällä hetkellä luonnollisesti tuoreinta projektiosaamista, myös Fortumilla olisi tarvittava infra valmiina ja Fennovoima toisi uutena toimijana lisää kilpailua alalle.

Fortumin ja Fennovoiman Loviisan-suunnan hankkeiden puolesta puhuisi myös teoreettinen optio tuottaa ydinvoimalla kaukolämpöä pääkaupunkiseudulle.

– Helsingin kaupungin hiilikuorman pudottaminen olisi ajatuksena varmasti kannatettava, ympäristöjärjestön varapuheenjohtaja pohtii.

TVO:n Mika Tanhuanpää:
”Tämä on herättänyt valtavasti kiinnostusta”

Teollisuuden Voima ja ranskalainen Areva aloittivat Olkiluodon kolmannen reaktoriyksikön rakentamisen elokuussa 2005. Olkiluodon vierailupäällikkö Mika Tanhuanpään mukaan rakennustyöt käynnistyivät suhteellisen rauhallisen oloisesti, eikä hanke tuntunut herättävän aluksi mitenkään valtaisaa kiinnostusta. Viimeisten parin vuoden aikana väkimäärä työmaalla on kuitenkin moninkertaistunut, ja voimalan kohotessa myös yleisön kiinnostus hanketta kohtaan on noussut vähintään samassa suhteessa.

– Tämä herättää selvästi kiinnostusta niin Suomessa kuin maailmallakin. Kyllä me olemme paljon olleet uutisissa ja siihen on saanut tottua.

Rakennusvaihe on juuri nyt kiivaimmillaan. Työmaalla on yli 4 000 työntekijää. Loppukeväällä ja alkukesästä tehtyyn voimalan vuosihuoltoon osallistui lisäksi jopa 800 talon ulkopuolista työntekijää, jolloin saaren väkimäärä nousi hetkellisesti reilusti 5 000 paremmalle puolelle.

– Aamuisin voimalle johtavalla tiellä on ruuhkaa. Työntekijöitä on ollut yhteensä yli 60 eri maasta. Sen huomaa Rauman torillakin, se on kansainvälinen paikka nykyään.

Tanhuanpää tuli ydinvoimalalle töihin ensimmäisen kerran opiskeluaikoinaan 1990-luvun alussa, minkä jälkeen hän työskenteli säteilysuojelu- ja koulutustehtävissä.

– Ennen projektin alkua tämä oli hiljainen saari. Joka keväisiä huoltoseisokkeja lukuun ottamatta ydinvoimalan pyörittäminen on hyvin hiljaista ja rauhallista touhua, Tanhuanpää muistelee.

Olkiluodossa käy vuosittain jopa noin 20 000 vierailijaa. Koululaisryhmät ovat suurin yksittäinen kävijäjoukko, mutta Olkiluodossa vierailee runsaasti myös tavallisia turisteja ja tietenkin myös toimittajia. Hanke on kiinnostanut myös monien maiden päättäjiä, esimerkiksi Liettuan presidentti seurueineen vieraili jonkin aikaa sitten tutustumassa rakennushankkeeseen.

Mikko Arvinen, teksti ja kuvat