Ledien nopea kehitys ja valtava potentiaali on tuonut markkinoille lukuisia uusia ratkaisuja. Uusin LED-sovellus on valoputki, joka on suunniteltu korvaamaan vanhat loistelamput. 

Ledeistä puhuttaessa oikean ja todellisen tiedon jakaminen on erityisen tärkeää. Muuten ledit voivat tuhota omaa valoista tulevaisuuttaan täyttämättömillä lupauksilla. Ledien nopea kehitys asettaa haasteita myös niiden standardoinnille ja säädöksille sekä mahdollistaa vielä tässä vaiheessa kirjavan tuotevalikoiman päätymisen markkinoille.

Yksi uusimmista sovelluksista on LED-valoputki, joka on suunniteltu korvaamaan vanhat loistelamppuasennukset. Valoputki on samanmuotoinen kuin loistelamppu, mutta energiansäästö tekee siitä houkuttelevan korvaajan vanhoihin asennuksiin.

Suomen Valoteknillisen Seuran keväällä 2009 perustaman LED-ryhmän puheenjohtaja Jaakko Ketomäki muistuttaa, että LED-valoputken asentaminen vanhaan loistelamppuvalaisimeen ei ole täysin ongelmatonta.

– LED-valoputket eivät hyödynnä valaisimen omaa optiikkaa, koska valaisimen valonjako ja optiikka on suunniteltu aina tietylle lampputyypille. Tämän takia korvaamalla loistelamput LED-valoputkilla ei tilaan välttämättä saada sellaista valaistusta kuin alun perin on suunniteltu, vaan valaistusolosuhteet saattavat muuttua huomattavasti, Ketomäki sanoo.

Myös sähköturvallisuusnäkökulma on otettava huomioon, kun valaisinta lähdetään muuttamaan. 

LED-valoputket testissä

Teknillisen korkeakoulun valaistusyksikössä on tutkittu muutamia markkinoilla olevia LED-valoputkia. Tutkimuksessa mitattiin valoputkien valovirta, värikoordinaatit, värintoistoindeksi, värilämpötila sekä tehonkulutus.

Mittauksista vastannut erikoistutkija Jorma Lehtovaara korostaa, että otanta oli pieni, eikä tutkimustuloksista voi vetää suurempia johtopäätöksiä.

– Halusimme ottaa kaupan hyllyltä muutaman LED-valoputken ja katsoa minkälaiset valo-ominaisuudet niillä on.

Mittauksissa käytettiin kahta eri tehoista 1 500 millimetrin LED-valoputkea, joiden ottamat sähkötehot olivat 21 W ja 35 W. Pienempitehoisessa lampussa ledejä oli 360 ja suuremmassa 528 kappaletta. Valosuureita mitattaessa LED-lamput olivat asennettuna normaaliin alumiinikasettiritilävalaisimeen, josta sytytin ja kuristin oli poistettu.

– Ilman valaisinta mitattaessa valoputkien valotehokkuudet olivat jopa yllättävän korkeat. Suurempitehoisella valoputkella luku oli 75 lm/W ja pienemmällä 85 lm/W, Lehtovaara toteaa.

Ledin valo vastaa pilvistä päivää

Mittausten mukaan 35 watin valoputkella saatiin tuotettua valaisimesta 2 300 lumenta, kun 21 watin LED-lampulla vastaava luku oli 1 500 luumenia. Valaisimessa ennestään olleen magneettisella kuristimella varustetun 58 watin T8-loistelampun valontuotto oli 3 100 lumenta. Loistelampun sekä magneettisen kuristimen ottama sähköteho oli yhteensä 72 W.

– Valaisimen valotehokkuus oli ledeillä 66 - 71 lm/W, kun se uudehkolla referenssiloistelampulla oli 44 lm/W. LED-valoputken valotehokkuus valaisimessa on siis parhaimmillaan puolitoistakertainen verrattuna loistelamppuihin.

Mitattujen ledien värilämpötila oli 6 500 K, joka vastaa värisävyltään pilvistä päivää. Loistelamppujen värilämpötila oli toimistorakennuksissa totuttu lämmin valkoinen eli 3 100 K.

– Tämä värilämpötila asia on aina ollut sellainen ikuisuuskysymys. Jos tällaiset korkeavärilämpötilan LED-lamput yleistyvät, niin saa nähdä miten käyttäjät siihen tulevat suhtautumaan, Lehtovaara pohtii.

Värintoistoindeksi oli tutkituilla LED-lampuilla 75, jota voidaan pitää ledeille suhteellisen hyvänä arvona. Loistelampuilla vastaava arvo on 85. Tutkittujen ledien eliniäksi on arvioitu 50 000 tuntia ja niiden kappalehinnat vaihtelivat tehosta riippuen 60–70 euron välillä.

Ledien pintakirkkaus häikäisee

Ledien luminanssi eli pintakirkkaus on suuri, koska valaiseva pinta-ala on hyvin pieni. Vanhoille loistelampuille tarkoitettuihin valaisimiin asennetut LED-valoputket aiheuttavat siis suoraan katsottuna voimakasta häikäisyä.

– Jos optisesti ei löydetä ratkaisua ledien aiheuttamaan häikäisyyn, on meidän siirryttävä epäsuoraan valaistukseen. Tämä taas vähentää luonnollisesti ledien tuomia etuja energiankulutuksessa, Lehtovaara muistuttaa.

Vanhojen loistelamppujen korvaamiseksi tulleet LED-valoputket ovat Lehtovaaran mielestä enemmänkin hätäratkaisu.

– Tämä on nyt sellainen pikaratkaisu, jolla halutaan korvata vanha loistelamppu ja käyttää vanhoja asennuksia hyväksi. Vielä tämän hetkisellä LED-tekniikalla luksitasot laskevat verrattuna vanhojen loistelamppujen tuottamaan valaistukseen.

Tapio Kallonen, teksti
Tuomas Sauliala, kuvat

Juttu on tiivistelmä Sähköinfo-lehden numerossa 2/2009 julkaistusta artikkelista.