Teräväpiirtolähetyksiä voi jo katsoa kaapeli- ja satelliittivastaanottimilla. Vuoden 2010 loppuun mennessä HD-lähetykset alkavat Suomessa myös maanpäällisen jakeluverkon puolella. Teräväpiirtolähetykset tullaan toteuttamaan analogilähetyksien loputtua vapautuneella VHF-taajuusalueella. Yhden HD-kanavanipun vaatima taajuuskaista vastaa yhden analogikanavan tarvitsemaa kaistaa. Loppuuko kaista ja miten käy antennijakelun? Siirrytäänkö tulevaisuudessa kokonaan kaapeli- ja satelliittivastaanottoon?

– Antenni-TV:n kautta kuluttaja saa tällä hetkellä kaikki keskeiset TV-kanavat, sekä maksuttomat että maksulliset. Niin kauan kuin tämä pätee, niin antenni-TV:llä on hyvä tulevaisuus, Digita Oy:n mediaratkaisujen liiketoimintajohtaja Timo Kiiskinen uskoo.

Mitä kuluttaja sitten tarvitsee maanpäällisten teräväpiirtolähetysten vastaanottoon?

– Aika selkeästi kaksi asiaa eli VHF-antennin ja päätelaitteen.

Monet kuluttajat kytkivät VHF-antenninsa pois käytöstä tai purkivat ne kokonaan pois analogisten TV-lähetysten loputtua. Tällöin antenni täytyy rakentaa takaisin, jotta HD-lähetysten vastaanotto olisi mahdollista.

– Tässä on tietysti suuri mahdollisuus antenniurakoitsijoille palvella kotitalouksia ja taloyhtiöitä, Kiiskinen muistuttaa.

DVB-T2 -jakelustandardia odotetaan

Nykyisillä digibokseilla maanpäällisen jakeluverkon teräväpiirtolähetysten vastaanottaminen ei onnistu. Vielä ei ole päätetty, että millä standardeilla antenniverkon teräväpiirtolähetyksiä Suomessa tullaan tulevaisuudessa lähettämään.

Jos käytetään nykyistä DVB-T -lähetysjärjestelmää ja uutta MPEG-4 pakkausmenetelmää, löytyy kaupoista integroituja televisioita, joiden avulla lähetysten vastaanotto onnistuu. Asian voi tarkistaa television teknisistä tiedoista, joista löytyy MPEG-2 merkinnän lisäksi tässä tapauksessa myös maininta MPEG-4.

Liikenne- ja viestintäministeriön tavoitteena kuitenkin on, että maanpäällisissä teräväpiirtolähetyksissä käytetään viimeistään vuodesta 2017 eteenpäin uudempaa DVB-T2 -jakelutekniikkaa. Jos siirrytään uuteen standardiin jo nyt, kaikki antenni-TV:n teräväpiirtolähetyksistä nauttimaan mielivät kuluttajat joutuvat hankkimaan täysin uuden päätelaitteen.

Eri kanavilla on omat peittoalueensa

Ohjelmistotoimilupien haltijat vastaavat Suomessa itse kanavien näkyvyydestä, ja peittoalueet vaihtelevat kanavittain. Siirtyminen televisionkatselussa digiaikaan aiheutti paljon näkyvyysongelmia. Onko sama taas edessä?

– Verkko-operaattorina kohtasimme näitä katvealuekysymyksiä paljon vuoden 2007 aikana ja yhdessä keskeisten TV-yhtiöiden kanssa saimme ratkottua satoja kohteita ympäri Suomea, Kiiskinen kertoo.

Monessa tapauksessa korjaavaksi toimenpiteeksi riitti kiinteistön antennijärjestelmän kunnostaminen, mutta myös katvealueongelmia tuli vastaan. Osassa kotitalouksista vastaanottimet sijaitsevat niin pahoissa kuopissa tai niin korkeiden kallioiden takana, että signaalin tavoittaminen on mahdotonta. Kiiskisen mukaan näiden tapausten määrä on todella pieni, vain joitakin satoja kotitalouksia.

Yleisempi vastaanotto-ongelma syntyy siitä, että kaikki halutut kanavat eivät ole erilaisista peittoalueista johtuen saatavilla siltä lähetysasemalta, johon antenni on suunnattu.

– Ihmiset eivät hahmota sitä, että kaikki antenniverkon kanavat eivät ole saatavilla kaikkialla Suomessa, Kiiskinen sanoo.

Teräväpiirtolähetysten kohdalla lähdetään taas liikkeelle nollasta.

– Pitää varmistaa että asutaan sillä alueella, missä lähetyksen pitäisi näkyä, ja sitten laitetaan antennit kuntoon. Uskon että suurin osa asioista hoituu ihan sillä, Kiiskinen sanoo.

Tavoitteena 60 % kattavuus vuonna 2011

Liikenne- ja viestintäministeriössä on tehty periaatepäätös rakentaa teräväpiirtolähetysten jakeluverkko siten, että se kattaa vuoden 2011 loppuun mennessä 60 prosenttia Manner-Suomen väestöstä.

– Oleellisinta on se, että me laitamme yhdessä kotitalouksien asiat kuntoon tässä asiassa, Kiiskinen sanoo.

Kiiskinen uskoo että teräväpiirtolähetysten läpimurto tapahtuu markkinavetoisesti kysynnän ehdoilla nykyisen toiminnan rinnalla.

– Tärkeää on, että ihmisillä on vapaaehtoisuuteen perustuva mahdollisuus lähteä mukaan jos he niin tahtovat.

Nykyiset digi-TV -lähetykset jatkuvat vielä pitkälle tulevaisuuteen ja tällä hetkellä käytössä olevia digibokseja ja televisioita voi käyttää vielä pitkään.

Veli-Matti Yli-Kätkä, teksi ja kuva

Artikkeli on julkaistu Sähköinfo-lehden numerossa 2/2009.