» Etusivu » Ajankohtaista » Ammattilaiset » Sähkö ja koti » Opiskelu » Yhteystiedot » Mediakortit
  Sähköala-lehti  
  Sähkömaailma  
  Sähköinfo  
  ST-uutiset  
  Etsi tietoa Sähköala.fi -sivuilta:  
 
     
» Etusivu >
Ajankohtaista >Sähköinfo-lehti >Sähköinfo 2/2010 >sinfo_2-10-kaapelointi
Tulosta sivu
     
   
 

 
     


Pohjanmaan kyläverkot laajenevat vauhdilla

20.8.2010

Valokuituasennuksiin erikoistuneet Vesa Valtari ja Juhana Mäkelä toivovat, että tilaajat oppisivat katsomaan myös kuituasennusten laatua pelkän hinnan sijaan. 

Etelä- ja Keski-Pohjanmaa ovat Suomen edelläkävijöitä kyläverkkojen ja maaseudun nopeiden valokaistayhteyksien rakentamisessa. Alueella on runsaasti pieniä ja keskisuuria yrityksiä myös suurempien keskusten ulkopuolella, ja toimiva liiketoiminta vaatii toimivat ja tehokkaat yhteydet.

Vesa ValtariIsokyröläisellä Vesa Valtarilla ja ylistarolaisella Juhana Mäkelällä on runsaasti kokemusta kylä- ja seutuverkkojen rakentamisesta. Mäkelä on tehnyt kuituasennuksia päätoimisesti omalla toiminimellä viiden vuoden ajan, mutta Valtarin Fiberjoint Oy:llä riitti kiireitä jo vuosien 2003–2005 välillä Alavuden, Kuortaneen, Lehtimäen, Soinin, Töysän ja Ähtärin alueet kattavan Kuuskaikaista-valokuituverkon rakentamisessa.

– Silloin meillä oli kaikki mahdolliset apurit mukana rakentamassa. Ainakin siihen aikaan se oli erittäin laaja ja mittava hanke, Valtari kertoo.

 

Työmaat ovat pääasiassa maastossa 

Heinäkuussa Valtari ja Mäkelä hitsasivat kiinni Keski-Pohjanmaan puolelle rakennettavaa kyläverkkoa. Reilun parinsadan kilometrin mittaisesta, pääasiassa maahan auratusta runkoverkosta lähtee lukuisia haaroja eri kylille.

Kuva Mikko Arvinen– Minä en edes tiedä vielä minkä verran tähän tulee taloja mukaan. Verkko on vasta rakenteilla, ja tilaaja saattaa tietää lopullisen liittyjämäärän paremmin, Valtari kertoo.

Alkuvaiheessa työ on pääasiassa maastossa olevien jatkojen hitsausta, minkä jälkeen kaapeleita aletaan päättää enemmän jakamoihin.

– Kiinteistöliittymiä me emme tällä verkolla ole tehneet. Se on ihan kivaa ja mukavaa hommaa, mutta työnä se vaatii vain niin paljon enemmän aikaa. Tämä rungon tekeminen on paljon selvempää puuhaa, Mäkelä ja Valtari kertovat.

Maastossa työskentelyssä omat hyvät ja huonot puolensa. Työmaalle pääsee koska ja saa olla omassa rauhassa, mutta metsästä ei niin vain lähdetä torikahville tai lounaalle. Kun suuret kaapelit on otettu auton sisälle hitsattavaksi, on liitokset parempi tehdä tämän jälkeen kerralla valmiiksi, vaikka tässä useampi tunti menisikin.

– Seuraavaan autoon tulee kyllä ilmastointilaite työtilaankin, Valtari nauroi kesän parhailla helteillä.

 

Kunnon työvara helpottaisi asennusta 

Maastossa Mäkelä ja Valtari jatkavat asennustyötä siitä, mihin maaurakoitsijat ovat lopettaneet tai tekevät muutostöitä aikaisemmin valmistuneilla jatkospaikoilla.

Kuva Mikko Arvinen– Aika ajoin tulee vastaan sellaista jälkeä, että voi sanoa ladun alittuneen jostain syystä.

Valtari ja Mäkelä toivovatkin, että tilaajat oppisivat katsomaan myös kuituasennusten laatua pelkän hinnan sijaan. Vastaavasti myös sähkömiehet ja kaikki muutkin kuitujen lähellä työskentelevät voisivat perehtyä ainakin kuitutöiden yksinkertaisimpiin perusteisiin.

Yksi suurimmista ongelmista on, että kuitukaapelit vedetään usein aivan liian tiukalle, eikä kuitujen päättämiseen jätetä pahimmillaan juuri lainkaan työvaraa. Jos paraskin muutaman kuidun kaapeli maksaa alle euron per metri, ei muutaman metrin työvaran jättäminen voi olla ainakaan kustannus kysymys.

– Maaston jatkoskaivoilla kaapelin työvaraa tulee olla siten, että kaapelit ylettävät kaivolta tielle ja sen lisäksi tarvitaan vielä kymmenisen metriä per kaapeli työstövaraa.

Kaapelivaroja jätetään jatkoksen sisälle myös siksi, että muutostyöt ovat myöhemmin mahdollisia.

– Myöskään sisätöissä meitä ei haittaisi, vaikka työvaraa kaapilla olisi viisikin metriä. Sen saa kyllä hyvin kiepitettyä kaappiin ja sitten paneeliin voi tehdä jälkikäteen muutoksiakin jos tarvitsee ja myös liittimien vaihto onnistuu tarvittaessa. Kinnaavien kaapelien käsittely on aina riskialttiimpaa, kuin kunnon työvarojen kanssa.

Myös asennusten dokumentoinnissa ja kuitujen merkkauksessa on usein puutteita.

– Kun jälkeenpäin mennään muuttamaan asennuksia, niin välillä se voi olla aikamoista viidakkoa. Kun asennukset on tehty sääntöjen mukaan, niin näkee heti mitä kuituja mitkäkin ovat ja mihin ne menevät, Mäkelä sanoo.

Valtari myös toivoo ja lähettää terveisiä, että kaikki kuitutöitä tekevät oppisivat ottamaan valokuvan valmiista asennuksista, minkä voisi liittää aina asiakkaalle annettavien dokumenttien mukaan. Näin jälkeenpäin tehtävien muutostöiden ja laajennusten tekeminen onnistuisi selvästi helpommin.

 

 

 

 

OL-sertifikaatin tunnusOL-sertifikaatti takaa laadun kuitutöissä

Vesa Valtarin Fiberjoint Oy hankki Henkilö-ja yritysarviointi Seti Oy:n optisten liityntäverkkojen OL-sertifikaatin yhtenä ensimmäisistä yrityksistä Suomessa.

– Tietenkin se on vain paperi ja laatua on yritetty tehdä ilman sitäkin, mutta kyllä sertifikaatti tuo lisää uskottavuutta. Ei sitä ihan joka ukko ihan vain soittamalla saa, Valtari sanoo.

Valtarin mukaan Fiberjointin periaatteena on aina ollut tehdä niin hyvää ja laadukasta työtä kuin vain mahdollista.

– Meillä kaikkiin töihin voi laittaa omat nimikirjaimet alle. Pitkällä aikavälillä laadukkaasti tehty työ on ehdottomasti parempi vaihtoehto kuin nopeasti ja halvalla tehty.

OL-asiantuntijasertifikaatin myöntämisen kriteerinä on, että hakijalla on liityntäverkkotöihin soveltuva sähkö-tai telealan koulutus sekä riittävästi työkokemusta alalta. Henkilökohtainen OL-sertifikaatti myönnetään viideksi vuodeksi kerrallaan. Nyrkkisääntönä on, että mitä enemmän työkokemusta hakijalla on, sitä vähemmän koulutusta vaaditaan ja päinvastoin.

Yritykselle voidaan myöntää OL-yrityssertifikaatti, mikäli yrityksen liityntäverkkotöiden vastuuhenkilöllä on voimassaoleva OL-asiantuntijasertifikaatti. Lisäksi yrityksellä tulee olla käytössä esimerkiksi hyväksytyt mittalaitteet sekä riittävästi tietoa alan säännöksistä ja määräyksistä. Yrityssertifikaatti on uusittava vuoden välein.

Seti Oy ja Sähkö-ja teleurakoitsijaliitto STUL ry jatkavat yhdessä työtä sertifikaattien tunnetuksi tekemiseksi. Tavoitteena on, että mahdollisimman suuri osa kriteerit täyttävistä yrityksistä hankkisi laatusertifioinnin, ja että tätä kautta työn laatu ja ammatillisesti toimivien yritysten osaaminen nousisi myös tilaajien silmissä entistä arvostetummaksi kriteeriksi tiukasti kilpailluilla markkinoilla.

Lisätietoja sertifikaateista löydät Setin sivuilta.

 

 

« Takaisin edelliselle sivulle



     
  Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry KIRA-foorumiElektroskandiaSähkömaailma - sähköalan uutislehtiSähköinfo OyOnninenAhlsellTaloyhtio.netEnsto