Kuopiossa kolmannen polven sähköurakoitsijana toimivalle Marko Himaselle tarjoutui keväällä mahdollisuus päästä asentamaan kattava KNX-taloautomaatiojärjestelmä suureen omakotitaloon. Työn ja opeteltavien asioiden määrä tuli huolellisesta ennakkovalmistautumisesta huolimatta pienoisena yllätyksenä. Mittavan urakan loppuun saattaminen oli Himasen mukaan kuitenkin hyvä ja opettavainen kokemus.

– Ensimmäistä kertaa tehdessä työmäärä oli kyllä aika valtava, mutta seuraavalla kerralla se menee varmasti jo paljon helpommin ja nopeammin, Himanen tuumaa.

KNX on kansainvälinen kiinteistöautomaatiostandardi. Eri valmistajien KNX-standardin mukaiset kytkimet, termostaatit ja muut anturit voidaan kytkeä yhteen järjestelmään, jota ohjataan heikkovirtaväylillä. 230 voltin sähkö kulkee erikseen. Varsinkin suuremmassa talossa johtojen määrä voi Himasen mukaan olla ”aivan valtava” ja tämä luonnollisesti näkyy myös työmäärässä. Toisaalta joissakin työvaiheissa KNX-kaapelointi voi jopa helpottaa ja nopeuttaa asennusta.

– KNX:ssä on se hyvä puoli, että kytkinten piuhoitus on erinomaisen yksinkertaista ja kytkimeltä kytkimelle tehtävä johdotus on loppujen lopuksi aika selkeä tehdä. Kytkimille vedetään linjana nelinkertainen parikaapeli, mutta valopisteiden syötöt vedetään omina syöttöinään.

Suunnittelijoilla on vielä paljon opeteltavaa 

Johdotusperiaatteiden lisäksi myös järjestelmän ohjelmoinnin opettelussa oli omat haasteensa.

– Ainakin ensikertalaisen kannattaa kyllä varata pari työpäivää järjestelmän ohjelmointiin, että kaikki laitteet saadaan toimimaan tilaajan toivomalla tavalla. Ihan ensiksi on tärkeä miettiä, mitä kaikkea ohjataan mistäkin, Himanen kertoo.

Hyvin tehtyjen suunnitelmien merkitystä ei voi Himasen mukaan muutenkaan väheksyä. Mitä laajemmasta ja monipuolisemmasta kohteesta on kyse, sitä enemmän suunnittelijoilta vaaditaan osaamista ja myös väylätekniikan ymmärrystä.

KNX:n avulla esimerkiksi lämmityksen, valaistuksen ja ilmastoinnin ohjaus on mahdollista rakentaa saumattomasti toimivaksi kokonaisuudeksi, mihin voidaan yhdistää vaikkapa auringon valon ja lämmön tunnistava verhojen ja markiisien automaattinen ohjaus. Poissaolotoimintojen ohjaamiseksi myös hälytys- ja paloilmoitinjärjestelmät kannattaa kytkeä samaan järjestelmään.

– Yksi järjestelmä voi hoitaa kaikki talon ohjaukset. Kun kaikki on valmista, niin sitten voi ohjata vaikka vessasta pihavalaistusta 50 prosentin valoteholle ja matkoilta voi tarkistaa kännykällä, että talossa on kaikki kunnossa, Himanen kertoo.

KNX:N opettelu on vaivannäön arvoista 

Himanen epäilee, että pientaloissa monipuolisen KNX-järjestelmän jälleenmyyntiarvo ei välttämättä ole kummoinen hankintahintaan nähden, mutta asumismukavuutta ja helppoutta arvostaville hankinta kannattaa.

– Tämän päivän ihmiset arvostavat automaatiota ja helppoutta. Kun siihen vaivattomuuteen tottuu, niin sitä oppii varmasti arvostamaan.

Taloautomaatiojärjestelmä voidaan rakentaa myös ilman väylätekniikkaa, mutta jos kiinteistöön on tehty kerralla riittävän kattava kaapelointi, on KNX-järjestelmän muokkaaminen ja täydentäminen jälkikäteen helppoa.

Seuraavaksi Himanen aikoo perehtyä tarkemmin KNX-ohjelmointiin, millä puolella riittää vielä paljon kiinnostavaa opeteltavaa.

– Olen minä sitä opetellut, mutta en minä ihan ammattilainen siinä vielä ole. Halu opetella lisää ja perehtyä olisi kuitenkin kova. Sitten voisi alkaa markkinoimaankin enemmän omaa KNX-osaamista, Himanen kertoo.

Mikko Arvinen, teksti ja kuva

Juttu on tiivistelmä Sähköinfo-lehden numerossa 2/2010 julkaistusta artikkelista.