Taitaja-kilpailujen järjestämisestä vastaavan Skills Finland ry:n sähköasennusalan lajipäällikkö Jorma Kärkkäisen mukaan sähköasennusala on ollut Taitaja-kisoissa aina suosituimpien lajien joukossa. Iisalmessa toimivan Ylä-Savon ammattiopiston opiskelijat ovat päässeet monena vuonna kisojen loppukilpailuun, mutta mitalisijat ovat jääneet vielä saavuttamatta. Tämä ei kuitenkaan Kärkkäistä haittaa.

– Loppukilpailupaikka on jo erinomaisen hyvä saavutus. Kisoissa on aina mukava nähdä, kuinka innostuneita nuoret ovat. Osallistujat muistavat kilpailut varmasti loppuelämänsä ajan, Kärkkäinen sanoo.

Taitaja-kisojen vetämiseen Kärkkäinen lähti aktiivisemmin mukaan vuosituhannen vaihteessa. Aluksi hän alkoi puhua Taitaja-kisojen puolesta omassa koulussaan, ja kun ajatus nuorten paremmasta valmentamisesta kisoihin sai hyvän vastaanoton, oli tältä pohjalta mukava lähteä mukaan kansallisiin Taitaja-kuvioihin.

Lopullinen innostus Kärkkäisellä syttyi vuonna 2003, kun hän pääsi mukaan seuraamaan Sveitsissä pidettyjä World Skillsin ammattitaidon maailmanmestaruuskilpailuja. Joka toinen vuosi järjestettäviin MM-kisoihin osallistuu jopa 1 000 nuorta huippuosaajaa yli 50 eri maasta.

– Siellä tuli se viimeinen sykäys, että tämä on opetuksen ja koulutuksen kannalta sellainen hyvä juttu, mihin kannattaa satsata.

Semifinaaleissa 1 600 kilpailijaa

Oikeaa tietoa uravalinnan tueksi

Taitaja-kisojen yhtenä tavoitteena on lisätä ammattiosaamisen ja ammatillisen koulutuksen arvostusta ja suosiota. Suomessa ammattitaitokilpailuja on järjestetty vuodesta 1989 lähtien, ja tänä aikana myös ammatillisen koulutuksen arvostus on kasvanut selvästi. Osaltaan tähän on vaikuttanut tietenkin ammattiosaajien kysyntä työmarkkinoilla, mutta myös asenneilmapiirissä on tapahtunut viime vuosina selvästi havaittava muutos. Ammattikouluun ei enää ”jouduta”, vaan monilla paikkakunnilla esimerkiksi sähkötekniikan opiskelupaikkaan vaaditaan parempi peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo kuin lukioon.

– Sähköalalla on aina ollut hyvät oppilaat ja alalle on vaikeampi päästä kuin monelle muulle alalle, Kärkkäinen sanoo.

Kärkkäisen mukaan monet tulevat opiskelemaan sähköalaa kuitenkin varsin pinnallisilla tiedoilla.

– Peruskoulun opinnonohjauksessa olisi kyllä kehittämisen paikka siinä, että nuoret saisivat uranvalintatilanteessa enemmän oikeaa tietoa siitä, mitä minkäkin alan ammattilaiset tekevät.

Pitkäaikainen aktiivisuus palkittiin

Sähköalan koulutus- ja tutkimussäätiö myönsi Jorma Kärkkäiselle marraskuussa 3 000 euron arvoisen sähköalan koulutuspalkinnon. Palkinnon perusteluissa kiiteltiin Kärkkäisen aktiivista ja pitkäaikaista osallistumista Taitaja-toimintaan ja sähköalan aikuiskoulutuksen kehittämiseen.

Viime vuosina hän on toiminut Iisalmessa muun muassa ammattitutkintoihin valmistavan koulutuksen vastuukouluttajana ja muuntokoulutusten vastuuopettajana. Kärkkäinen on myös tunnettu matematiikan opetuksen puolestapuhuja.

Mikko Arvinen, teksti ja kuvat