Anopin naapuruston mummo tarvitsi sähköhellan huoltoa, ja anoppi oli jopa tällä mainostanut meidän firmaa. Menin ihan henkilökohtaisesti paikalle, otin hellan irti, vaihdoin sähkövastuksen ja pistin hellan paikalleen.

Mummo oli tietoinen kotitaloustyön verovähennyksestä, ja tietysti myhäili tyytyväisenä, että nyt hän saa 60 prosenttia laskun summasta takaisin. Mummon tyrmistys oli suunnaton, kun sanoin, ettei tämä nyt ihan niin mene: vähennyksen saa kyllä siitä tekemästäni hellan siirtelystä, mutta sähkövastuksen vaihto ei oikeuta minkään sortin verohelpotuksiin.

Mummo tulistui: ”Mitäs helkutin pelleilyä se tuommoinen on? Yritätkö sinä tässä viilata vanhusta linssiin ja viedä viimeisetkin eläkepennoset?!”

Koetin siinä rauhoitella harmaapäätä ja selittää, että kun se vastuksen vaihto on kodinkoneen huoltohommaa ja siitä vähennyksiä ei hyväksytä. Ja vaikka tulevaisuudessa palvelualojen arvonlisäverokantakokeilun myötä pienten korjauspalveluiden alv tippuu 22 prosentista 8 prosenttiin, niin ei sekään tätä kodinkonekorjailua koske. Sikäli hämmentävää, kun kuitenkin kengät ja lakanat saa sitten korjauttaa vähemmillä alveilla.

Kiukkuisena puhiseva mummo sätti niin EU:n, hallituksen, presidentin kuin paikallisen verotoimiston ja naapurin räksyttävän koiran. Tyynnyttelin ja sanoin, että kyllä sitä verovähennystä sentään jostain saa:

”Tuossa takapihalla on hyvin tilaa, joten pistä pellettivarasto pystyyn. Nyt saa energia-avustusta, ja pellettivaraston rakentaminen menee kotitalousvähennykseen.”

Sinne jäi mummo kävelykeppiin nojaillen mittailemaan pihaa ja suunnittelemaan varastoa ja uuden energiamuodon hyötykäyttöä.