Eilen illalla meillä oli Tiinan kavereiden ”ompeluseuran” kokous. Tytöt olivat löytäneet kylmiön nurkasta viimekesän kalareissulta ylijääneet pullot Rotschiefer Riesling Spätlese Trockenia. 

Oli tytöt sen verran vauhdissa, että katsoin tilaisuuteni tulleen. Kysäisin ohimennen, että millä kuvankäsittelyohjelmalla Halosen vaalijulisteen kuvaa oli käsitelty. Herraihme, minkälainen metakka, hyvin meni isku perille.

Seuraavaksi luetutin tytöillä vähän Uutispäivä Demaria, jossa ay-johtajat kertoivat, että Halosen valinta ensikierroksella juhlistaisi komeasti äänioikeuden satavuotista historiaa. Kemianliiton puheenjohtaja Timo Vallittu uskoi vielä, että jos kannatusprosentti nousee 80:een ja yli, niin Halosen valinta on varmaa jo ensikierroksella.

Oli ay-johtajien matematiikka mielestäni sen verran uutta, että sitä ei edes naisen logiikalla voinut selvittää. Tyttöjen mielestä kannatusprosentilla tarkoitettiin SAK:n jäsenten kannatusta Haloselle ja ihmeteltiin, eikö muiden kannatusta tarvita, vaikka presidenttiä julkisuudessa olleiden tietojen mukaan ollaan valitsemassa koko kansalle, ei pelkästään ammattiyhdistysliikkeelle.

Lasit täyteen Rotschiefer Riesling Spätlese Trockenia ja puita uuniin. Kyselin tytöiltä, onko tärkeämpää edistää ja valvoa oikeudenmukaisuuden toteutumista maailmanlaajuisesti vai pitää pienen pohjoisen kansan puolta?

Asia meni äänestykseen, kun hompsuhameinen ala-asteen opettaja, jota myös susien suojelijaksi epäillään, riitautti asian. Äänestyksen tulos oli, että Lasse Lehtinen on paras sosialisti ja jos SAK:lle valitaan presidentti, niin sen on oltava Lehtinen.