Turvatekniikan keskuksen tutkimuksissa on ilmennyt, että maatalouden tuotantorakennusten sähköpalojen riski on korostuneen suuri muihin rakennustyyppeihin verrattuna, ja että maatalousyrittäjille tapahtuu selvästi enemmän sähkötapaturmia muuhun väestöön verrattuna. Erityisen riskiryhmän muodostavat maatalouslomittajat, joille tapaturmia sattuu keskimäärin kaksi kertaa enemmän kuin viljelijöille.

 Tilanteen parantamiseksi Maaningalla Itä-Savossa järjestettiin eilen keskiviikkona suuri maatalouslomittajien sähköturvallisuuskoulutustilaisuus. Sosiaali- ja terveysministeriön tukeman, ilmeisesti ensimmäistä kertaa pidetyn tilaisuuden järjestämisestä vastasivat Maatalouslomittajat ry, MTK:n Pohjois-Savon liitto, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto, Agro-Elektro Oy, ja joukko muita sähköalan yrityksiä.

 Agro-Elektron Veikko Tertsusen mukaan koulutukselle olisi selvästi kysyntää, mutta vastaavien tilaisuuksien jatko riippuu maksajien löytymisestä. Maatalouslomittajat siirtyvät jopa viikoittain uusiin, vieraisiin tuotantotiloihin, eikä esimerkiksi sähköasennusten turvallisuudesta tai toimivuudesta ole aina välttämättä takeita. Isäntä itse saattaa muistaa rikkinäiset asennukset, mutta ulkopuolisena töihin joutuvalle vaarapaikkojen tunnistaminen olisi korostetun tärkeää.

 Maaningan koulutustilaisuudessa puhuneen STUL:n teknisen johtajan Esa Tiaisen mukaan esimerkiksi hankauksiin joutuvat johdot voivat kulua tuotantotiloissa selvästi tavallista nopeammin. Myös pöly ja lika ovat usein ongelmana. Niin kauan kuin suojakuoret pitävät pölyn ulkopuolella, ei vaaraa periaatteessa aiheudu, mutta laitteen likainen ja rikkinäinen suojakuori on ilmeinen merkki mahdollisesta vaarasta.

– Sähköasennusten kannalta käyttöolosuhteet ovat maatiloilla vaativia. Tiloissa esiintyy kosteutta, pölyä, syövyttäviä aineita, ja asennukset ja laitteet ovat alttiina mekaaniselle vaurioitumiselle. Asennusten turvallisuuden varmistaminen edellyttää, että asennusten kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti ja havaitut puutteet korjautetaan sähköalan ammattilaisella, Tiainen sanoo.

 Tiaisen mukaan maatiloilla olisi havaittavissa selvästi laajempaakin tarvetta sähköturvallisuusalan täydennyskoulutukselle, ja sähköturvallisuus pitäisi nostaa nykyistä paremmin esille myös alan ammatillisessa koulutuksessa.

 Ensimmäisen oppitunnin aiheeksi sopisi, että sähköasennukset pitää jättää työnsä osaaville ammattilaisille, ja että asennusten jälkeen laitteet ja asennukset vaativat urakoitsijoiden tekemät käyttöönottotarkastukset turvallisuuden takaamiseksi. Tiaisen mukaan myös vikavirtakytkimiin, palovaroittimiin ja sammutusjärjestelmiin pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Maatiloilla tulipalot aiheuttavat usein suuria vahinkoja, koska sammutustöitä ei ehditä aloittaa riittävän nopeasti.

 Lisäksi maatilojen yksikkökoot ovat kasvaneet ja monet toiminnot ovat automatisoituja. Sähkönsyötön varmistamiseen tulisi kiinnittää huomiota varustamalla asennukset varavoimalaiteilla. Lyhyetkin sähkökatkot voivat aiheuttaa nopeasti tuhoja esimerkiksi sikalan ilmastoinnin lakatessa toimimasta.

Teksti Mikko Arvinen, kuvat Esa Tiainen

Lue Tukesin raportti eläintilojen sähkö- ja paloturvallisuudesta (pdf.)