YSE 1998 -ehtojen käsitteistö ja asiakirjojen ryhmittely

 YSE 1998 -ehdot soveltuvat sellaisinaan niin pää-, sivu- kuin aliurakoihinkin, monille rakentamisen eri toimialoille ja eri hinnoittelumuotoihin. Sopimuslomakekin (RT 80260) soveltuu sellaisenaan myös sivu- ja aliurakoihin.

Urakan osapuolet

Se, että samoja ehtoja käytetään kaikissa urakkamuodoissa, on vaikuttanut ehtojen käsitteistöön. Käsitteistö on YSE 1998 ‑ehdoissa heti sisällysluettelon jälkeen. Käsitteistö on tärkeä ja sitä tarvitaan monen YSEn ehtokohdan tulkitsemiseen. Siihen, mitä jokin sana (kuten ”rakennusväline” tai ”kaupallinen asiakirja”) yleiskielessä merkitsee, ei voi luottaa vaan on tarkistettava kullekin käsitteelle nimenomaan YSE-ehdoissa annettu merkitys. Erityisesti on syytä kiinnit­tää huomiota seuraaviin käsitteisiin ja niiden merkityseroihin:

Rakennuttaja: luonnollinen tai juridinen henkilö, jonka lukuun rakennustyö tehdään ja joka viime kädessä vastaanottaa työntuloksen.

Tilaaja: urakoitsijan sopimuskumppani, joka on tilannut urakkasuorituksen. Tilaajana voi toimia rakennuttaja tai urakoitsija.

Urakoitsija: tilaajan sopimuskumppani, joka on sitoutunut aikaansaamaan sopimusasiakirjoissa määritellyn työntuloksen.

Pääurakoitsija: rakennuttajaan sopimussuhteessa oleva urakoitsija, joka kaupallisissa asiakirjoissa on nimetty pääurakoitsijaksi ja jolle sopimuksenmukaisessa laajuudessa kuuluvat työmaan johtovelvollisuudet.

Sivu-urakoitsija: rakennuttajaan sopimussuhteessa oleva, pääurakkaan kuulumatonta työtä suorittava urakoitsija.

Aliurakoitsija: urakoitsijan tilauksesta työtä suorittava toinen urakoitsija.

Kun sopimuksia, työmaakokouspöytäkirjoja, reklamaatioita ym. laaditaan, on syytä johdonmukaisesti käyttää näitä YSEn käsitteistön mukaisia osapuolten nimiä väärinkäsitysten välttämiseksi.

Muita tärkeitä käsitteitä YSEssä

Erityisesti seuraaviin käsitteisiin ja niitä koskeviin YSEn ehtokohtiin kannattaa kiinnittää huomiota:

Vahingonvaara (YSE 55 §)

Muutostyö – lisätyö (YSE 43 – 46 §)

Urakkasuorituksen tarkastus – vastaanottotarkastus (YSE 70 ja 71 §).


Tekniset ja kaupalliset asiakirjat eroteltu YSEssä

Kun Rakennusurakan yleiset sopimusehdot vuonna 1998 uudistettiin, yksi merkittävimmistä uudistuksista kohdistui YSEn asiakirjajärjestelmään. Aiemmista YSE 1983 -ehdoista poiketen urakka-asiakirjat ryhmiteltiin kahteen ryhmään, kaupallisiin (A) ja teknisiin (B) asiakirjoihin. Urakka-asiakirjojen luetteloon lisättiin myös kokonaan uusia asiakirjoja, joita  aikaisemmissa YSE 1983-ehdoissa  ei mainittu. Urakkaneuvottelupöytäkirjan ja urakkarajaliite ottaminen asiakirjaluetteloon on ollut erinomainen ratkaisu. Suurin merkitys ainakin sähköurakoinnin alalla on kuitenkin ollut määrä- ja mittaluetteloiden nostamisella kaupallisiin asiakirjoihin teknisten asiakirjojen (kuten tasokuvat) yläpuolelle.

Hyvän ja loogisen sopimusasiakirja-aineiston syntyminen edellyttää, että tarjouspyyntöasiakirjojen laatija hallitsee YSEn systematiikan ja asiakirjajärjestelmän ja noudattaa sitä kaikissa urakka-asiakirjoissa.

Esimerkki: jakoa kaupallisiin ja teknisiin asiakirjoihin noudatetaan; työselitykseen ei laiteta kaupallisia ehtoja

Esimerkki: ei käytetä sopimusasiakirjoissa sellaisia asiakirjojen nimityksiä, joita YSE ei tunne, kuten: ”laskenta-asiakirjat”, ”suunnitelmakuvat”

YSE 13 §:n pätevyysjärjestys ja sen täsmentäminen

YSE 1998 -ehdoissa on urakka-asiakirjoille määritelty tietty pätevyysjärjestys siltä varalta, että asiakirjat ovat keskenään risti­riitaisia. YSE 13 § kuuluu seuraavasti:

”1. Jos sopimusasiakirjat ovat sisällöltään ristiriitaisia, on eri asiakirjojen määräysten keskinäinen pätevyysjärjestys, ellei urakkasopimuksessa ole muuta mainittu, seuraava:                   

A.  Kaupalliset asiakirjat

a) urakkasopimus;                   

b) urakkaneuvottelupöytäkirja;                   

c) nämä yleiset sopimusehdot;                   

d) tarjouspyyntö ja ennen tarjouksen antamista annetut kirjalliset lisäselvitykset;                   

e) urakkaohjelma tai muut sopimus­­kohtaiset urakkaehdot;                   

f) urakkarajaliite;                   

g) tarjous;                   

h) määrä- ja mitta­luettelot;                   

i) muutostöiden yksikköhintaluettelo.

B. Tekniset asiakirjat                   

j) työkohtaiset laatuvaatimukset ja selostukset;                   

k) sopimuspiirustukset;                   

l) yleiset laatuvaatimukset ja työselostukset.”

Tarjouspyyntöasiakirjoja laativien tahojen (konsultit, suunnittelijat) YSE-osaaminen on aivan avainasemassa sen suhteen miten toimivat ja selkeät urakka-asiakirjat ovat.

YSEn asiakirjajärjestelmän ja YSE 13 §:n hallintaa tarvitaan myös urakointiyrityksessä tarjouslaskennasta aina työmaan loppuun saakka. Työnjohtajat ja projektinhoitajat joutuvat käytännön työmaatilanteissa, työmaakokouksissa ja vastaanottotarkastuksissa  usein ottamaan kantaa esimerkiksi urakan laajuutta ja hankintarajoja koskeviin muiden osapuolten väitteisiin. Kun useammassa asiakirjassa on samasta asiasta erilaisia määräyksiä, on YSE 13 § ensimmäinen sopimuskohta, jota kannattaa ryhtyä tutkimaan. Jos erimielisyyttä on  hankittavien valaisimien määrästä ja valaisinluettelo (YSE 13 § h-kohta) on ristiriidassa piirustusten (YSE 13 § k-kohta) kanssa, ratkeaa asia suoraan YSE 13 §:n nojalla.

On tärkeää huomata se, että YSE 13 §:n pätevyysjärjestyksestä voidaan poiketa vain urakkasopimukseen otettavalla määräyksellä. Jos YSE 13 §:n mukaisesta pätevyysjärjestyksestä poiketaan tai sitä täydennetään, on asia hyvä tuoda avoimesti ja selkeästi esille ja sopia siitä YSEn edellyttämällä tavalla

Esimerkki: tilaaja mainitsee urakkaohjelmassa, että urakkaohjelma  ja tarjouspyyntö on nostettu pätevyysjärjestyksessä YSE-ehtojen yläpuolelle

Esimerkki: urakoitsija mainitsee tarjouksessaan, että sopimuspiirustukset (YSE 13 § k-kohta) asetetaan keskinäiseen pätevyysjärjestykseen siten että kaaviot ovat pätevyysjärjestyksessä ennen muita piirustuksia.