Sähköasennukset vesistöissä ja rannoilla

5.6.2008

Kuinka toteutetaan sähkönsyöttö luonnonrannoilla tai talviavannoissa – vai saako sähkötöitä tehdä lainkaan?

Standardissa SFS 6000-7-702 ”Uima-altaat ja vastaavat” on esitetty erityisvaatimuksia, jotka koskevat uima- ja kahluualtaita, suihkulähteiden altaita sekä niiden läheisyydessä olevia alueita.

Erityisvaatimukset johtuvat siitä, että näissä kohteissa sähköiskun aiheuttama vaara on lisääntynyt normaalikäytössä, koska kehon kokonaisimpedanssi on märän ihon vuoksi alentunut ja keho on kosketuksessa maan potentiaaliin. Myös lääkinnällisiin hoitoihin käytettävissä uima-allastiloissa tulee noudattaa standardissa mainittuja erityisvaatimuksia, jotka koskevat myös luonnon uimarantoja ja avantoja standardin velvoittavan liitteen 702X mukaisesti.Suihkupumppu pitää avannon auki. Sähkönsyöttö otettu 30 mA vikavirtasuojatusta pistorasiasta.

Uimarannat ja avannot

Järvien ja merien uimarantojen ja avantojen sähköasennuksissa esiintyvät samat vaaratekijät kuin uima-altaissa. Luonnonvesissä huomioidaan uimarien todennäköinen oleskelualue ja noudatetaan siellä alueen 0 vaatimuksia.

Luonnon uimarannoilla tätä standardia sovelletaan esimerkiksi avantojen sulanapitopumppujen, uimaportaiden ja polkujen sulatuksen ja valaistuksen syöttöjen suojauksessa. Vaatimukset koskevat sekä kiinteitä että siirrettäviä asennuksia.

Käytettäessä lämmitykseen tai sulatukseen epäsuoraa sähkölämmitystä, esimerkiksi lämmittämällä eristysaineisissa putkissa joko nestettä tai ilmaa, on sähköinen teholähde oltava vähintään 2,0 metriä vaakasuoran etäisyyden päässä vedestä. Teholähde voidaan toki sijoittaa lähemmäksi vettä, jos sen syöttö on suojattu enintään 30 mA vikavirtasuojalla.

Sähkölaitteet, joihin kosketaan vedestä

Sellaisten sähkölaitteiden suojaukseen, joita kosketaan henkilön ollessa vedessä, kuten uimaportaiden lämmitys, tulee käyttää SELV-järjestelmää, jonka nimellisjännite on joko enintään 12 V vaihtojännitettä (a.c.) tai 30 V tasajännitettä (d.c.) ja jonka teholähde on asennettu alueen 1 ulkopuolelle eli vähintään 2,0 metrin vaakaetäisyyden päähän vedestä. Teholähde voi olla lähempänä, jos sen syöttö on suojattu käyttämällä enintään 30 mA vikavirtasuojaa.

Vaatimus rajoittaa erilaisten sähkölaitteiden käyttöä, mutta turvaa erinomaisesti vedessä olevan henkilön sähkön vaaroilta. Vedessä voidaan käyttää myös sähkölaitteita, jotka on sijoitettu siten, että vedessä olija ei joudu missään olosuhteissa koskettamaan niitä.

Vedessä olevat sähkölaitteet, joita ei tarvitse koskettaa

Oikeanlainen suihkupumppu avannossa on turvallinen ratkaisu syötettynä 30 mA vikavirtasuojatusta pistorasiasta.Käytettäessä vedessä sellaisia sähkölaitteita, joita ei tarvitse koskettaa uinnin aikana - kuten vesipumppuja, valaisimia, avannon sulanapitolaitteita - niiden suojaus voidaan toteuttaa uima-altaan alueelle 1 sijoitettujen sähkölaitteiden erityisvaatimusten mukaan (SFS 6000, 702.55.4).

Tällainen laite pitää sijoittaa koskettamiselta suojaavaan eristeaineiseen koteloon. Kotelossa voi olla aukkoja, mutta niiden on oltava sellaisia, ettei sähkölaitetta pääse koskettamaan kädellä tai sormilla (80 mm pitkä ja 12 mm paksu). Sähkölaitteen uloin kuori voi olla eristeaineinen kotelo (kaksoiseristetty rakenne), kuten yleensä suihkulähdepumpuissa.

Sähkölaitteet, jotka sijaitsevat rannalla

Rannalla tai laiturilla alueella 1 (enintään 2,0 metriä vedestä) sijaitseville sähkölaitteille noudatetaan SFS 6000 kohdan 702.55.4 vaatimuksia. Sähkölaitteita ei kuitenkaan tarvitse asentaa eristeaineiseen koteloon tai työkalulla avattavan luukun taakse. Yleisellä rannalla sähkölaitteiden suojaus on kuitenkin yleensä tarpeellinen.Sähkölaitteiden kotelointiluokat.

Lopuksi

Aiemmin asennusstandardi ei ottanut kantaa luonnollisissa vesissä ja rannoilla olevien sähkölaitteiden sähkösyöttöihin. Nyt uusi standardi edellyttää neljännes- tai puolipienoisjännitteiden käyttöä, kun laite on kosketeltavissa. Laitteen ollessa sijoitettu ihmisen tai eläimen ulottumattomiin, tällöin enintään 30 mA vikavirtasuojan käyttö riittää.

Teksti ja kuvat: Pertti A. Mäkinen

Kirjoittaja toimii teknisenä asiantuntijana ja kouluttajana Sähköinfo Oy:ssä.

Artikkeli on tiivistelmä Sähköala-lehden numerossa 5/2008 julkaistusta kirjoituksesta