Salama- ja ylijännitesuojaus kuntoon

3.1.2013

Uusittu SFS 6000 -standardi vaatii ylijännitesuojauksen sähkökeskukseen, mikäli rakennuksen sähköliittymä on yhteydessä ilmalinjaan. Rakennusten salama- ja ylijännitesuojaus -kirjan uusimisesta vastanneen Harry Sjögrenin mukaan salamasuoja on syytä valita tehokkaimmasta päästä.

Rakennusten salama- ja ylijännitesuojaus -kirjan uusimisesta vastannut, aiemmin Sähköinfon palveluksessa työskennellyt Harry Sjögren vaikuttaa nykyisin OBO Bettermannin tuotevastaavana.Standardin SFS 6000 uudistuksen myötä tietyn tasoinen ylijännitesuojaus tulee pakolliseksi rakennuksiin, joihin sähkö johdetaan ilmalinjaa pitkin. Standardin uudistustarpeeseen vaikutti esimerkiksi ylijännitteistä helposti vaurioituvien elektronisten laitteiden kasvava määrä. Sähköinfon julkaiseman Rakennusten salama- ja ylijännitesuojaus -kirjan uusimisesta vastannut diplomi-insinööri Harry Sjögren kertoo standardiuudistuksen koskevan käytännössä lähinnä haja-asutusalueita, joilla ilmajohtoja on paljon.

– Ylijännitesuoja on vuoden 2013 alusta alkaen asennettava uusiin rakennuksiin, joihin syötetään sähköä ilmalinjalla, mutta suoja kannattaa asentaa myös vanhoihin rakennuksiin, etenkin jos ne sijaitsevat salama-alttiilla paikalla, Sjögren sanoo.

Varmista riittävä suojaustaso

Laitteen ja eristeiden on kestettävä tietty määrä ylijännitettä, joten ylijännitesuoja on valittava siten, että suojaustaso on määräyksen mukainen.

– Standardin vaatiman keskussuojan on oltava vähintään tyypin II ylijännitesuoja, ja se on syytä valita tehokkaimmasta päästä, sillä vain tehokkaimmat suojat kestävät osittaisia salamapurkausvirtoja. Suotavaa olisi asentaa keskukseen salamasuojaustasojen I, II, III tai IV mukainen salamasuoja, joka jo hyvin luotettavasti suojaa salamaniskuilta, Sjögren kertoo.

Vain suoraan pistorasiaan kytkettävä laitesuoja ei välttämättä riitä ehkäisemään salamaniskujen elektronisiin laitteisiin aiheuttamia vaurioita.

– Laitesuojistakin on hyötyä, mutta ne ovat luotettavampia ja kestävämpiä, jos myös keskuksessa on suojaus asennettuna.

Mistä tietää, toimiiko suoja?

Sjögren muistuttaa, että ukkosen aikana kannattaa pysyä kaukana sähkökeskuksista, mutta ukkosmyrskyn jälkeen on hyvä aina käydä tarkistamassa, onko suoja toimintakunnossa. Joissakin suojissa on valmiina rikkoutumisesta kertova merkkivalo tai muu osoitin, josta näkee, milloin suoja on vaihdettava. Jos vikaindikointia ei ole, suojan toimivuudesta ei voi olla varma. Tällaiseen suojaan saa kuitenkin hälytyskoskettimen, joka valvontajärjestelmän avulla ilmoittaa mahdollisesta viasta.

– Viallinen salamasuoja tulisi ehdottomasti vaihdattaa ammattilaisella, koska suojapistokkeen vaihtaminen ei aina riitä, Sjögren neuvoo ja lisää, että ainakin eurooppalaisilta laitevalmistajilta löytyy suojien asentamisesta ja tarkastamisesta standardin mukaisia ohjeita, joita kannattaa noudattaa.

Lisäksi Sjögren muistuttaa, että eristysvastuksia mitattaessa on huomioitava jännitesuojan vaikutus.

Rakennusten ylijännitesuojauksesta löytyy lisää tietoa varsinaisesta salamasuojausstandardista EN 62305-4. 179-sivuisen Rakennusten salama- ja ylijännitesuojaus -kirjan voi tilata Sähköinfon verkkokaupasta.