Jatkuva huolto piti vanhat hissit kunnossa

15.1.2008

Uusimmat hissimallit eivät saa kokeneen hissitarkastajan kiitosta: ”Välillä kannattaisi ehkä pysähtyä miettimään millä vauhdilla asioita halutaan kehittää.”

 Elspectan toimitusjohtaja Guy Norrgrannilla on yli 20 vuoden kokemus hissien tarkastuksista. Kysymys Suomen hissien yleiskunnosta saa hänet kuitenkin mietteliääksi.

Vuonna 1973 rakennettu hissi saa Guy Norrgrannilta hyvän arvosanan. ”Tämä on uusittu vuonna 1999, kyllä tämän pitääkin olla vielä kunnossa.”– Meillä on käytössä valtava määrä hissejä, joita ei ole peruskorjattu vielä lainkaan, osa on rakennettu jopa 40-, 50- ja 60-luvulla, Norrgrann aloittaa.

 Ennen vanhaan hissit tehtiin kuitenkin kestämään, joten pelkkä hissin ikä ei ratkaise vielä mitään, jos huolloista ja kunnossapidosta huolehditaan asianmukaisesti. Norrgrann kertoo esimerkiksi tarkastaneensa itse muutama vuosi sitten 1940-luvulta peräisin olevan hissin, jonka alkuperäiset kannatusköydet olivat täysin moitteettomassa kunnossa.

– Yleensä kannatusköydet kestävät noin 20 vuotta, mutta tämä riippuu paljon koneistomalleista. Esimerkiksi kannatusköysien vetopyörän halkaisija saattoi olla ennen huomattavasti suurempi kuin nykyään, ja näin ne ovat paljon ystävällisempiä kannatusköysille. Tarkastuksissa päivän kunto ratkaisee.

 Vielä 1980-luvulla hissejä piti huoltaa jopa kerran kuussa, ja Sähkötarkastuskeskukselle piti ilmoittaa tarkat tiedot kaikista huoltotöistä. Nykyisten määräysten mukaan samoille hisseille katsotaan riittävän vain kuusi tai neljäkin huoltokertaa vuodessa. Tarkastettujen hissien kunnosta raportoidaan TUKESille kerran vuodessa.

– Huoltomäärä on romahtanut, tai sitä on tiputettu hurjasti. Esimerkiksi 60-luvulla rakennetut hissit ovat pysyneet tähän saakka kunnossa pitkälti aiemman kunnossapidon ansiosta, mutta ei kunnossapito kaikkea voi korvata.

 Lisäksi aiemmin oli säädetty, että hissejä huoltamaan tarvittiin aina kaksi henkilöä. Nykyisin asentajat saattavat joutua tekemään yksin vaativia huoltotöitä, joita ei aiemmin olisi edes kuviteltu annettavan yksin tehtäviksi.

– Tätä vasten jos peilaa, missä kunnossa meidän hissit tänä päivänä ovat, niin kyllä vähentynyt huolto vaikuttaa selvästi hissien kuntoon. Mitään dramaattisia käänteitä ei ole vielä nähtävissä, mutta tätä pitäisi pyrkiä katsomaan hieman pidemmällä aikajänteellä, Norrgrann sanoo.


Vikojen määrä tulee lisääntymään

 Ilman mitään huomautettavaa tarkastettavista hisseistä pääsee nykyisin läpi enää vain noin kolmannes.

– Tämä määrä on kuitenkin ollut koko ajan laskeva, hisseistä löytyy jatkuvasti enemmän huomauttamista.

 Tarkastuksissa huomautettavaa löytyy usein esimerkiksi hissien edustaseinien sileydestä ja liukkaudesta, ja liian suurista raoista ja väleistä. Myös kannatusköysiä ja -vaijereita kehotetaan uusimaan kohtalaisen usein. Voisi helposti kuvitella, että vanhemmista hisseistä löytyy enemmän vikoja kuin uusista. Näin ei valitettavasti kuitenkaan ole.

– Ennen vanhaan hissit suunniteltiin ja mitoitettiin kestämään pitkään. Nyt tuntuu, että hissialalle on tullut sama kuin muuallekin, ettei laitetta saa suunnitella liian kestäväksi.

 Norrgrann pelkää, että viidentoista vuoden sisällä vanhat hissit alkavat olla lopullisesti uusimispisteessä, ja samaan aikaan myös tämän päivän uudet hissit alkavat hajoamaan.

– Nykyinen tilanne vielä jotenkin menee, mutta 10-15 vuoden kuluttua meillä ei riitä enää henkilöstö uusimaan kaikkia hissejä. Loputtomiin vanhojakaan hissejä ei voi pelkällä huollolla pitää kunnossa.

 Kun isot osat kuluvat, ei kunnossapito enää auta, vaan tullaan pisteeseen, jossa hissit on pakko modernisoida tai ne hajoavat käsiin. Usein hissien modernisointiin päädytään turvallisuustason korottamisen lisäksi myös käyttömukavuuden ja esimerkiksi pysähtymistarkkuuden lisäämisen takia.

– Se on selvä, että yksinopeuksinen, mekaanisesti pysähtyvä hissi ei ole kovin tarkka, vaan viidenkään sentin heitot eivät välttämättä ole vielä paheksuttavia. Uudet hissithän pysähtyvät millilleen siihen, mihin niiden halutaan pysähtyvän.


Releet kunnossa

Hyvin huollettuina vanhat hissit kestävät pitkään. Jopa monissa 1950-luvulta peräisin olevissa hisseissä on edelleen alkuperäiset sähköasennukset, mutta suuri osa vanhoista – edelleen käytössä olevista – asennuksista täyttää hyvin modernin vaatimustason.

– Tuohon aikaan elektroniikasta ei tiedetty vielä mitään, vaan kaikki on toteutettu reletekniikalla ja kunnon sähkövoimatekniikalla. Myös sähköpuoli oli ennen paljon reilummin mitoitettua, ja vanhat kontaktorit ja releet ovat kunnon tavaraa.

– Asennuksista näkee, että siihen aikaan vielä kunnioitettiin käden jälkeä. Yksikään johto ei mene toisen yli ilman, että se on pokattu. Vanhojen konetaulujen kaapelivedot ovat kaunista katseltavaa.

 Vanhojen asennusten kunto on myös suhteellisen helppo arvioida.

– Vanhasta releestä näkee jo viiden metrin päästä, ovatko koskettimet kuluneet vai eivät, Norrgrann nauraa.