Painokoneet pyörivät Oulussa auringon voimalla

1.10.2015

Oulun Energia toimitti Kalevan painotalon katolle Suomen suurimman aurinkovoimalan. Kotimaisuusaste haluttiin säilyttää korkeana: työt kuljetuksista asennuksiin toteutettiin kokonaan pohjoissuomalaisin voimin. Paneelit ja invertteritkin ovat eurooppalaista alkuperää.

Graniittitie kuutosen pihalle saapuessa ei huomaa mitään, vaikka suuntaisi katseen yläviistoon. Mediayritys Kalevan muutama vuosi sitten avattu painotalo seisoo edessä tummanpuhuvana eikä paljasta, että sen katolle on juuri valmistunut valtava aurinkovoimala.

Loppukesästä valmistuneen aurinkosähköjärjestelmän teho on 420 kilowattia. Voimala pitää sisällään 1 600 aurinkopaneelia, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 2 400 neliömetriä. Telineineen aurinkovoimalan koko on 3 200 neliömetriä, mikä tarkoittaa noin puolikasta kansainvälisten otteluiden jalkapallokentän pinta-alasta.

Kalevan voimala pitää tällä hetkellä (syyskuussa 2015) hallussaan Suomen suurimman aurinkovoimalan piikkipaikkaa, mutta Helen Oy on avaamassa lähiaikoina uutta, lähes 3 000 aurinkopaneelin voimalan Helsingin Kivikon hiihtohallin katolle. Helenin voimalan nimellisteho tulee olemaan 800 kilowattia.


Paneelit Ruotsista, invertterit Saksasta

Oulun Takalaanilassa sijaitsevan aurinkovoimalan on tilannut Kaleva Oy ja sen toteutuksesta vastasi Oulun kaupungin omistama Oulun Energia Oy. Oulun Energian tuotepäällikkö Olli Tuomivaara kertoo, että projektin suuruus on ihan omaa luokkaansa, vaikka yhtiöllä onkin jo pitkä kokemus aurinkosähkön tuottamisesta.

– Meillä oli samaan aikaan meneillään toinen hanke, jonka koko on 500 aurinkopaneelia, mutta Kalevan aurinkovoimala on suurin hankkeemme tähän mennessä.

Oulun Energialle kyseessä on niin sanottu ”avaimet käteen” -projekti. Koska aurinkopaneelien valmistus on Suomessa vasta alkutekijöissään, tilattiin paneelit Ruotsista ja invertterit Saksasta. Muutoin työt kuljetuksista asennukseen toteutettiin kokonaan pohjoissuomalaisin voimin.

– Jos olisimme halunneet päästä halvemmalla, olisimme voineet tilata aurinkopaneelit Kiinasta. Nyt kuitenkin luotimme tuttuun toimittajaan, jotta voimme olla varmoja laadusta, Tuomivaara sanoo.

Asennustyöt painotalolla aloitettiin kesäkuun alussa, ja kattoalueista kolme oli jo ennen juhannusta saatu valmiiksi. Viimeisetkin alueet valmistuivat loppukesästä. Kaiken kaikkiaan asennus oli muutamien viikkojen mittainen projekti kuudesta yhdeksään asentajalle.

– Kotimaisuus ja pohjoissuomalaisuus ovat meille tärkeitä arvoja. Olemme hoitaneet tämän oman urakointifirmamme kautta, Tuomivaara kertoo.

Hänen mukaansa Oulun Energia seuraa jatkossa, miten aurinkopaneelien valmistus Suomessa kehittyy. Suomessa tehdyt paneelit tarjoaisivat mahdollisuuden nostaa Oulun Energian aurinkosähkötuotannon kotimaisuusastetta entisestään.


Nanokuviointi auttaa nappaamaan hajavalon

Oulun Energia Urakointi Oy:n projektipäällikkö Heikki Niskala kertoo, että hänen tiiminsä on aiemmin asentanut aurinkopaneeleja omakotitalojen ja kesämökkien katoille. Yhteen taloon on tyypillisesti asennettu 5–40 paneelia. Painotalossa kyseessä oli huomattavasti suuremman luokan projekti.

– Nyt paneeleita on 1600. Lisäksi tarvitaan useampia inverttereitä, jotka kootaan ryhmäkeskuksissa isoimmiksi lähdöiksi ennen kytkemistä Kalevan sähköverkkoon, urakoinnista vastaava Niskala kuvailee.

Voimala käynnistettiin heinäkuussa heti, kun DC-kaapelit saatiin kytkettyä inverttereihin. Yksittäinen aurinkopaneeli on kooltaan 1,7 metriä kertaa metri. Paneelit ovat kiinteitä, eivät siis auringon suuntaan automaattisesti kääntyvää mallia. Ne on suunnattu lounaaseen.

– Koska Kalevan painotalon sähkönkulutus on suurimmillaan illalla, suuntaamalla paneelit lounaaseen saadaan hyödynnettyä aurinko parhaiten heidän tarpeitaan ajatellen, Niskala sanoo.

Kalevan kiinteistöpäällikkö Jouko Männikön mukaan paneelien pinnoitteissa on käytetty nanokuviointia, jonka ansiosta ne saavat paremmin talteen myös hajavaloa. Auringon ei siis tarvitse paistaa paneeleihin suoraan, jotta ne tuottavat energiaa.


Voimalan huoltoväli on kolmisen vuotta

Aurinkovoimala tarvitsee huoltoa noin kolmen vuoden välein, ja sen eliniäksi luvataan vähintään 25 vuotta. Säännöllisen huollon lisäksi paneeleja voidaan silloin tällöin pyyhkiä puhtaiksi samaan tapaan kuin ikkunoita, jotta lika ei peitä niitä. Vesisadekin puhdistaa pintoja.

Selvää on, että energiaa voimala tuottaa vain silloin, kun aurinko paistaa. Yli 95 prosenttia voimalan vuosituotosta saadaan maaliskuun alun ja lokakuun lopun välillä. Siksi ei haittaa, vaikka talvisin paneelit peittyvät lumeen. Marraskuun, joulukuun ja tammikuun vaikutus vuosituottoon on parhaimmillaankin vain muutamia prosentteja yhteensä.

– Helmikuun puolenvälin jälkeen voidaan harjata enimmät lumet pois paneelien päältä, mikäli lumesta on haittaa. Silloin, kun aurinko paistaa eniten, ei lumikaan pysy katolla, Heikki Niskala toteaa.

Kirkkaana kesäpäivänä aurinkovoimalan tuotanto kattaa jopa 90 prosenttia Kalevan painotalon sähköntarpeesta. Vuoden mittaan aurinkosähköstä kertyy noin laskelmien mukaan noin 10 prosentin siivu painotalon koko sähkönkulutuksesta.


Yhteiskunnalta tukea investointiin

Oulun Energia ja Kaleva toteuttavat aurinkovoimalalla EU:n ilmastotavoitetta, jonka mukaan vuoteen 2020 mennessä 38 prosenttia kulutetusta energiasta on oltava peräisin uusiutuvista energialähteistä.

Aurinkovoimalan rakentamiseen on saatu tukea työ- ja elinkeinoministeriöltä 30 prosenttia kustannuksista. Tuen jälkeen Kalevan omat investointikustannukset ovat vajaat 400 000 euroa.

Kalevan talousjohtajan Esko Jokelaisen mukaan hankkeessa edettiin normaalin investoinnin tapaan. Sitä suunniteltiin yhdessä Oulun Energian kanssa, ja tukea haettiin ely-keskuksen kautta. Investoinnin takaisinmaksuaika on nykyisen sähkön hinnan mukaan laskettuna alle yhdeksän vuotta.

Taloudellisen kannattavuuden lisäksi Kalevan päämääränä on ympäristövastuullisuus. Siinä auttavat paikalliset energiaratkaisut, jotka perustuvat uusiutuviin energianlähteisiin.

Aurinkopaneelien hinnat ovat laskeneet viime vuosina vauhdikkaasti. Jokelaisen mukaan investointi on kannattava, koska muuten kesällä pitäisi käyttää suuria summia kiinteistön jäähdytykseen. Nyt painotaloa lämmittävä aurinkoenergia ei mene hukkaan vaan koituu hyödyksi.