Aurinkosähkön kysyntä kasvaa 100 %

16.10.2018

Aurinkoteknillisen yhdistyksen Aurinkoseminaarin osanottajat uskovat aurinkosähkön kysynnän jatkavan voimakasta kasvua myös vuonna 2019.

Markus Andérsen

Aurinkoteknillisen yhdistyksen puheenjohtajan, Naps solar systems oy:n myyntijohtaja Markus Andersénin mukaan aurinkosähköasennusten määrä on tällä hetkellä yli 100 prosentin vuotuisessa kasvuvauhdissa.

– Samalla alalle tulee uusia toimijoita lähes joka viikko. Tämä on hienoa, mutta samalla meille on tullut varsin kirjavia tapoja toimia ja esimerkiksi jättää tarjouksia, Andersén sanoi.

Nyt alan keskeisistä toimijoista koostuvan ATY:n tavoitteena olisikin saada luotua alalle yhteisesti hyväksytyt toimintakäytännöt esimerkiksi tarjousten jättämiseen ja takuu- ja huoltokäytäntöjen määrittelyyn.

– Näin asiakkaat saisivat suunnilleen vertailukelpoisia tarjouksia. Nyt asiakkaat saavat toisistaan niin poikkeavia tarjouksia, että heidän on vaikea tehdä päätöksiä. Ja jos asiakkaat eivät osaa tehdä päätöksiä, emme me saa liiketoimintaa.

Energiaviraston tilastojen mukaan sähköverkkoon liitetyn aurinkosähkötuotannon kokonaiskapasiteetti 2,5-kertaistui vuoden 2017 aikana yhteensä noin 70 megawattiin. Aurinkosähköasennusten määrän kasvaessa asennus- ja projektitoteutusten lopputulosten laatuun on alkanut tulla Andersénin mukaan entistä enemmän vaihtelua. Sähköasennusten puolella ongelmiin ei ole Andersénin mukaan kuitenkaan juuri törmätty.

– Aurinkosähköjärjestelmien asennusten haasteet eivät ole sähköasennusten puolella. Sähköpuolella määräykset ovat tarkkoja ja sähköluvat omaavat henkilöt allekirjoittavat aina pöytäkirjat, joiden mukaan asennukset on tehty niin kuin pitääkin, mutta muilla puolilla toiminta on vaihtelevampaa.

Paras vaihtoehto olisi, mikäli asennuksissa noudatettaisiin aina annettuja määräyksiä, kuten rakentamismääräyskokoelman rakenteiden lujuutta ja vakautta koskevia määräyksiä ja sähkötietokortiston aurinkopaneelien asennusta koskevia ohjeita. Keskeisiin ohjeisiin ja määräyksiin olisi hyvä viitata myös tarjouspyynnöissä.

Pitkäikäinen investointi vaatii pitkät takuut

Arto Koivisto

Investointipäätöksiä tehtäessä aurinkosähköjärjestelmien eliniäksi lasketaan tyypillisesti vähintään kymmenen vuotta ja aurinkopaneeleille myönnetään muihin tuotteisiin verrattuna poikkeuksellisen pitkiä takuuaikoja. Onnisen energia ja lämmitys -liiketoimintaryhmän johtaja Arto Koiviston mukaan tästä syystä paneelien maahantuojan valintaan kannattaa kiinnittää huomiota.

– Sekä paneeleilla, inverttereillä että kiinnitysjärjestelmillä on pitkät takuut, joista pitää pystyä myös vastaamaan. Käyttäjän kannalta on hankalaa, jos maahantuojaa ei enää olekaan, sitten kun takuuta tarvitaan, Koivisto sanoi.

Onnisen maahantuomista aurinkopaneeleista noin 80 % tulee Kauko-Idästä ja loput Euroopasta.

– Osa käyttäjistä haluaa eurooppalaisia paneeleita luotettavampien takuuehtojen takia, vaikka niiden hinnat ovatkin korkeampia.

Aurinkopaneelit sopivat vain osalle katoista

S-ryhmä asennuttaa aurinkopaneelit tänä ja ensi vuonna yhteensä noin neljänkymmenen Prisman, S-marketin ja ABC-aseman katoille. Yhteensä noin kahdeksan miljoonaa euroa maksavassa investoinnissa paneeleita asennetaan huimat 37 000 kappaletta, joiden yhteenlasketuksi tuotoksi tulee noin kymmenen megawattia sähköä.

Mikko Halonen

Hankkeesta seminaarissa kertoneen S-Voima oy:n toimitusjohtaja Mikko Halosen mukaan aurinkopaneelit sopivat yleensä erinomaisesti kauppojen katoille, sillä parkkipaikkojen ympäröimien rakennusten vieressä ei yleensä kasva varjostuksia aiheuttavia suuria puita ja kauppojen kylmälaitteiden sähkönkulutus ja muu jäähdytystarve on suurimmillaan aurinkoisina päivinä.

Joka paikkaan paneeleita ei voitu kuitenkaan asentaa, vaikka kauppias olisi tätä toivonutkin. Joidenkin rakennusten kattojen kestävyyttä ei pystytty arvioimaan helposti riittävän luotettavasti, jotta asennuksiin olisi ryhdytty, tai katolle päädyttiin asentamaan alkuperäisiä suunnitelmia vähemmän paneeleita. Myöskään lähivuosina remonttien tarpeeseen tuleville katoille paneeleita ei haluttu lähteä asentamaan.

– Kattojen kantavuuden selvittäminen on keskeistä. Helpoiten tiedon saa katon alkuperäiseltä suunnittelijalta, sillä rakennesuunnittelijat ovat nykyisin äärimmäisen kiireinen ammattikunta, Halonen sanoi.

Fortum vastaa aurinkovoimaloiden toimituksista avaimet käteen -periaatteella. Yhtiön antaman sähkön tuotantotakuun ansiosta hankkeen taloudellinen kannattavuus oli helppo laskea.

– Me tiedämme paljonko sähkö maksaa ja paljonko sähkövero on. Tämän jälkeen katsotaan sähkön alueelliset jakelutariffit ja kesäpäivien siirtohinnat, ja lasketaan siitä, mihin aurinkosähköä on kannattavinta asentaa. Meille numerot olivat nyt riittävän hyviä investoinnille. Teknologisesti kehittyvällä alalla hinnat tulevat varmasti vielä laskemaan, mutta jos aina jää odottamaan, niin sitten koskaan ei tehdä mitään, Halonen sanoi.
 

Paneelien hintojen odotetaan laskevan

Aurinkosähköjärjestelmien hintojen odotetaan laskevan lähitulevaisuudessa, sillä EU vapautti kiinalaiset, malesialaiset ja taiwanilaiset aurinkopaneelit tuontitulleista syyskuussa. Jopa yli 60 prosenttiin noussut rangaistustulli asetettiin vuonna 2013 EU:n syytettyä maita aurinkopaneelien tuotannon luvattomasta tukemisesta.

Markus Andersénin mukaan paneelien osuus valmiin järjestelmän hinnasta on noin 40 prosenttia. Jos paneelien hinta laskee lähitulevaisuudessa odotusten mukaisesti noin 20 prosenttia, se laskisi valmiiden järjestelmien loppuhintaa 5 - 10 %.

– Kiinassa valmistetuille aurinkopaneeleille asetetun suojatullin poistuminen itsessään ei välttämättä vaikuta hirveästi asiaan, sillä kiinalaiset valmistajat siirsivät tuotantoaan kolmansiin maihin tullien asettamisen jälkeen. Tulleja enemmän paneelien hinta riippuu maailmanmarkkinoiden volyymistä, Andersén selvitti.

Seminaarissa kuultiin myös Napsin teknologiajohtaja, tekniikan tohtori Mikko Juntusen puheenvuoro aurinkokennojen teknisistä kehitysnäkymistä ja mustan piin hyödyntäminen mahdollisuuksista. Nykyistä tehokkaampien, pikimustien aurinkopaneelien valmistuksen mahdollistavan mustan piin käyttöä tutkitaan esimerkiksi kansainvälisessä Solar Eranet Black -projektissa, johon esimerkiksi Naps ja Aalto-yliopisto osallistuvat. Juntusen mukaan hankkeessa saadut tulokset ovat erittäin lupaavia, mutta aivan lähivuosina pikimustia aurinkopaneeleita ei todennäköisesti saada vielä kaupalliseen tuotantoon.

 


Vuoden aurinkoteko -palkinto Karoliina Auviselle