ATY nousi puuhakerhosta varteenotettavaksi vaikuttajaksi

5.6.2018

Aurinkoteknillisen yhdistyksen painoarvo ja kiinnostavuus on kasvanut viime vuosina samassa suhteessa aurinkosähkön kysynnän kanssa.

ATY:n puheenjohtaja Markus AndersenAurinkoteknillisen yhdistyksen puheenjohtaja Markus Andersénia ilahduttaa, että yhdistystä on pyydetty viime aikoina usein lausunnonantajaksi ja asiantuntijaksi virallisiin selvityksiin.

Aurinkoteknillinen yhdistys ry ATY:n puheenjohtajan, Naps Solar Systems Oy:n myyntijohtaja Markus Andersénin mukaan aurinkoenergia-alalla menee Suomessa nyt paremmin kuin koskaan, eikä pilviä ole näkyvissä tulevaisuudenkaan taivaalla.

– Aurinkoenergian tuotannon lisääminen Suomessa vastaa ilmastohaasteeseen, minkä lisäksi se on hajautettua, riskitöntä ja pitkäikäistä, kotimaista tuotantoa. Aurinkosähkö on kilpailukykyistä myös Suomessa. Kiinteistöjen aurinkosähköjärjestelmien hinnat putosivat jopa yli 60 prosenttia vuosien 2008 – 2014 välillä, ja kansainvälisen energiajärjestö IEA:n arvion mukaan aurinkosähkön hinta putoaa globaalisti vielä 25 prosenttia viiden seuraavan vuoden aikana, Andersén kertoo.

Maailman ylivoimaisesti johtava aurinkoenergian tuottajamaa on nykyisin Kiina, jossa oli vuoden 2017 lopussa nimellisteholla mitattuna käytössä jo 125 GWp maksimituotantotehoa. Saksassa aurinkosähkötuotannon nimellisteho ylitti 40 gigawattipiikin rajan vuoden 2016 lopulla. Suomessa vastaava luku oli tuolloin noin 27 megawattia.

Uskottavuudesta ja luotettavuudesta ei tingitä

Aurinkoenergia-alalla menee Suomessa nyt paremmin kuin koskaan, mutta samalla myös ATY:ssä on jouduttu huomaamaan, että aurinkosähköjärjestelmien hyvä kysyntä on tuonut alalle jos jonkinlaisia toimijoita.

– Monet muistavat, miten lämpöpumppualalla kuvio lähti laukkaamaan, kun tuotteet, mitoitukset ja asennukset alkoivat olla vähän mitä sattuu. Tässä Suomen lämpöpumppuyhdistykselle tuli selvä tarve alkaa erotella jyviä akanoista, ja minusta he onnistuivat tarttumaan hyvin ongelmaan. Nykyisin ammattimaisesti toimivien lämpöpumppujen asennusyritysten ovella on Sulpun tarra osoituksena yrityksen ammattitaidosta, ja tähän voi myös luottaa, Andersén vertaa.

ATY:n toiveena onkin, että alalle saataisiin luotua yhteiset toimintaperiaatteet ja että kaikki hyviä käytäntöjä noudattavat, alan vakavasti otettavat toimijat liittyisivät yhdistyksen riveihin.

– Hyvien käytäntöjen kehittämisessä me olemme tehneet yhteistyötä myös STUL:n ja Sähköinfon kanssa, joka järjestää paljon koulutusta aurinkosähköjärjestelmien asentajille. Kuluttajaviestinnässä me teemme puolestamme aktiivista yhteistyötä Lähienergialiiton kanssa.

ATY haluaa vaikuttaa päättäjiin

ATY:n päätavoitteena on välittää aurinkoenergian ilosanomaa, toimia alan toimijoiden yhteisenä edunvalvojana ja muistuttaa kaikille, että aurinkosähköjärjestelmien asentaminen on taloudellisesti kannattavaa. Yhdistys on ollut olemassa vuodesta 1979 lähtien, mutta viime vuosiin saakka toiminta oli lähestulkoon harrastustasolla.

– Tähän saakka ATY on elänyt hyvin rauhallista elämää, kun Suomessa ei ole ollut kunnolla markkinoita aurinkoenergialle, mutta nyt tilanne on muuttumassa nopeasti. Meillä on selvästi tarvetta toiminnan ammattimaistamiselle.

Vielä tällä hetkellä kaikki ATY:n jäsenet toimivat yhdistyksessä omien toimiensa ohessa, mutta vähintään täysipäiväiselle toiminnanjohtajalle olisi jo selvästi tarvetta yhdistyksen yhteiskunnallisen merkityksen kasvaessa. Andersénia ilahduttaa erityisesti, että ATY on pyydetty viime aikoina usein lausunnonantajaksi ja asiantuntijaksi virallisiin, aurinkoenergiaa koskeviin lausuntoihin ja lainsäädäntöselvityksiin.

– Seuraavaksi aurinkosähkön määrälle tulisi asettaa hallitustasolla konkreettinen tavoiteluku, mihin pyrkiä. Asioita edistettäessä pitää tavoitteeksi asettaa aina jokin luku, mitä kohti pyrkiä, Andersén sanoo.

ATY:n tehtäviin kuuluu luonnollisesti myös aurinkoenergialle myönnettävien tukien puolesta puhuminen, mutta henkilökohtaisesti Andersén suhtautuu julkisiin tukiin kaksijakoisesti; jos mikään muu sähkön tuotantomuoto ei saisi yhteiskunnan tukea, ei tätä välttämättä tarvittaisi myöskään aurinkoenergialle.

Aurinkoenergia-asennusten kasvulukujen seuraamista puolestaan helpottaisi, mikäli verkkoyhtiöt raportoisivat energiaministeriölle verkkoalueillansa tehdyistä laitteistoasennuksista useammin kuin nykyisin eli kerran vuodessa.

Luotettavaa tietoa tarvitaan

Aurinkoenergia on saanut nauttia jo pitkään positiivisesta hypestä.

– Meillä ei ole sitä ongelmaa, etteivätkö ihmiset tietäisi, mistä aurinkoenergiassa on kyse, tai etteikö toimiala kiinnostaisi ihmisiä.

Keskustelua käydään nykyisin todella paljon, mutta esimerkiksi verkossa käytäviin keskusteluihin ATY ei ole omissa nimissään juurikaan osallistunut.

– Tämä on niin vilkkaasti debatoitu aihe, että me tarvitsisimme päätoimisen viestintähenkilön, jos me haluaisimme vastata näihin viesteihin.

Ihmisten valistuksessa Andersén kiittelee erityisesti akateemisen maailman aktiivista panosta.

– Tutkimukset luovat turvallisuutta aurinkoenergiainvestointeja miettiville ihmisille, kun esimerkiksi järjestelmien takaisinmaksuajoista on olemassa tutkittua, puolueetonta tietoa.

Aurinkosähköllä on Suomessa pitkät perinteet

Andersén muistuttaa, että suomalaisille mökeille on asennettu huomattava määrä aurinkosähköjärjestelmiä jo 1980-luvulta lähtien. Aurinkopaneeleita saattaa löytyä jopa 70 000 kesäasunnon katoilta ja pihoilta.

– Tämä on tapahtunut pitkälti markkinaehtoisesti ja tarveperusteisesti eli Suomi on yksi maailman vanhimpia toimivia aurinkosähkömarkkinoita.

Suurin osa 1980-luvulla asennetuista aurinkopaneeleista tuottaa edelleen hyvin sähköä, mikä on hyvä osoitus järjestelmien pitkäikäisyydestä ja toimivuudesta myös pohjoisen haastavissa sääolosuhteissa.

– Jos vieläkin kysytään, tarvitseeko aurinkosähköä vielä demota Suomessa, on vastaus ei.

Napsilla menee taas hyvin

Andersén on toiminut aurinkoenergia-alalla vuodesta 2001 lähtien. Naps sen sijaan perustettiin jo vuonna 1982, kun öljy-yhtiö Neste halusi lähteä kehittämään vaihtoehtoista energiantuotantoa. Alun perin nimi Naps on lyhennys sanoista Neste Advanced Power Systems.

Yrityksen toimintaan saatiin lisäpotkua vuonna 2016, kun pääomasijoittaja Taaleri Kiertotalous ky osti enemmistön yrityksen osakkeista ja edelleen kesällä 2017, kun kuuden kotimaisen energiayhtiön muodostama konsortio tuli mukaan yhtiön osakkaaksi.

– Vuonna 2017 yrityksen liikevaihto lähes tuplaantui edellisvuodesta. Sama pätee melkein kaikkiin muihin alan keskeisiin toimijoihin.

Andersén uskoo kasvun jatkuvan vahvana myös vuonna 2018.

– Volyymit kasvavat jatkuvasti ja meillä on vireillä paljon suuria projekteja. Aurinkosähköjärjestelmien myyminen on aina suhteellisen pitkäaikainen prosessi, kun tuotteen tai palvelun sijaan myydään enemmänkin pidempiaikaista säästöä ja energiatehokkuutta.

Suomen suurimmat aurinkovoimalat ovat olleet tähän saakka energiayhtiöiden toteuttamia, mutta myös muut yritykset ovat alkaneet investoida viime aikoina suuriin aurinkosähköjärjestelmiin.