VTT: Kysynnänjousto edellyttää toimivia markkinoita

29.5.2018

Virtuaalinen palveluympäristö -tutkimushankkeen mukaan  elintarvikeliikkeiden kylmäkoneet olisi jo nyt suhteellisen  helppo valjastaa kysynnänjoustotalkoisiin, mutta nykyisillä  markkinamalleilla se ei ole vielä taloudellisesti kannattavaa.

Teknologian tutkimuskeskus VTT oy:n koordinoimassa hankkeessa seurattiin kahden oululaisen S-marketin energiankulutusta ja tutkittiin kauppojen mahdollisuuksia osallistua sähkön automaattiseen kysyntäjoustoon kylmälaitteiden käyntiaikoja säätelemällä.

Tuiran S-market. Kuva S-ryhmä

Vertailussa vuonna 2015 mahdollisimman energiatehokkaaksi rakennettu, aurinkopaneeleilla ja kehittyneellä maalämpöjärjestelmällä varustettu Tuiran S-marketti kulutti 2,5 kertaa vähemmän energiaa kuin vertailukohdaksi otettu tavallinen S-market Kello Haukiputaalla.

Kello kulutti energiaa noin 600 kWh/ m² vuodessa, kun taas Tuirassa selvittiin 240 kWh/m² ostoenergian kulutuksella. Vuodessa rahaa säästyi näin noin 180 000 euroa.

Olemassa oleville kysyntäjoustomarkkinoille osallistuminen ei sen sijaan ole yksittäiselle kiinteistölle taloudellisesti vielä järin kannattavaa. Paikallisen energiayhtiön, Oulun energia oy:n, kanssa tehdyllä – tuntimittaukseen ja sähkön etukäteen arvioituihin hintahuippuihin perustuneella – joustosopimuksella säästöä kertyi vuodessa noin 200 euroa.

 
Kiinteistöissä on runsaasti kysyntäjoustopotentiaalia

Aivan eri kokoluokan säästöihin päästäisiin, mikäli kauppa pystyisi osallistumaan nopeaa kulutuksenohjausta edellyttävien automaattisten reservien markkinoille. Yksittäiselle marketille reservimarkkinoille osallistuminen ei kuitenkaan ole vielä mahdollista.

Useamman kaupan ohjausjärjestelmien liittäminen kaupankäyntirajat ylittäväksi virtuaalivoimalaksi olisi jo nyt mahdollista S-ryhmän kokoluokan toimijalle, mutta investoinnin kannattavuus herättää vielä runsaasti kysymyksiä. Mahdollisuus halutaan kuitenkin selvittää tarkasti, sillä S-ryhmän liikkeet kuluttavat sähköä tällä hetkellä yli terawattitunnin vuodessa.

Oulun tutkimushankkeen projektipäällikön, VTT:n erikoistutkija Klaus Känsälän mukaan sähkön kulutusjoustolle tarvittaisiin uusi, digitaalinen kauppapaikka, joka mahdollistaisi myös pienten säätöerien kustannustehokkaan myynnin.

– Tällaisessa markkinapaikassa sähköä voisi ostaa ja myydä hyvin nopeilla vasteajoilla kuten osakepörsseissä. Oikein toteutettuna sähkön avoin markkinapaikka toisi vakautta ja omavaraisuutta Suomelle ja jopa mahdollisuuksia myydä säätösähköä muihin maihin, Känsälä sanoo.

Mikäli kiinteistöille tarjottaisiin nykyistä helpompi ja taloudellisesti kannustavampi mahdollisuus säätövoiman myymiseen, se lisäisi VTT:n mukaan kysynnänjoustopalveluiden tarjontaa ja älykkään taloautomaation kysyntää. Känsälän mukaan erityisesti kiinteistöjen energiankulutuksessa
olisi valtavasti suhteellisen helposti käyttöön saatavaa joustopotentiaalia.

– Suomessa on yli 570 000 sähkölämmitteistä rakennusta, joiden kulutus on suurempi kuin kaikkien maamme ydinvoimaloiden yhteenlaskettu tuotto, Känsälä sanoo.

Kuluttajat halutaan mukaan markkinoille

Oulusta saatuja tuloksia esiteltiin VTT:n Helsingissä 18.4. järjestämässä ”Mistä säätövoimaa tulevaisuuden sähkömarkkinalle” -seminaarissa. Seminaariin osallistuneen Fingrid oyj:n asiantuntija Laura Ihamäen mukaan nykyisille kantaverkkoyhtiön säätösähkömarkkinoille osallistumiseen vaadittava minimiteho on 5 - 10 MW ja automaattisten reservien markkinoilla pienimmillään 100 kW.

Laura Ihamäki ja Kalle Hammar

– Kantaverkkoyhtiön tarvitsema säätövoima on mitoitettu pitämään valot päällä Suomessa, mutta sähkömarkkinoiden puolella kysyntäjousto auttaa leikkaamaan sähkön hintapiikkejä. Kysyntäjoustossa on nähtävissä yhä enemmän kaikenlaista liikehdintää, kuten Fortumin ja Helenin pienkuluttajille suunnatut kysyntäjoustosopimukset, Ihamäki sanoi.

Rejlers Finland oy osallistui Oulun tutkimushankkeeseen tavoitteenaan selvittää, mitä mahdollisuuksia yrityksellä olisi lähteä kehittämään asiakkailleen palveluratkaisuja kysyntäjoustomarkkinoille osallistumiseen.

– Tulevaisuudessa markkinoille tulee varmasti uusia aggregaattoreita, jotka keräävät kuormia asiakkailta ja tarjoavat niitä eri markkinapaikoille. Se luo runsaasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja ansaintamalleja niin teknologian kuin kaupankäynninkin puolelle, yhtiön liiketoimintajohtaja Kalle Hammar kertoi.

Esimerkiksi Ranskassa toimii jo nyt ”sähköyhtiöitä”, jotka eivät itse tuota lainkaan sähköä, vaan myyvät edustamiensa loppukäyttäjien säädettäviä kuormia säätövoimamarkkinoille.

VTT:n ja Business Finlandin tutkimusprojekti

S-ryhmään kuuluvan oululaisen Osuuskauppa Arinan S-markettien energiankulutusta seurattiin osana 15.11.2015 alkanutta ja 30.4.2018 päättynyttä Virpa-B – online säätövoima -hanketta. Laajempaan kiinteistöjen Virtuaalinen palveluympäristö -hankekokonaisuuteen kuuluvaan ja VTT:n koordinoimaan tutkimusprojektiin osallistuivat myös Emtele oy, Fingrid oyj, Green Energy Finland oy, Jalecon oy, Jetitek oy, Oulun yliopisto, Rejlers Finland oy ja S-ryhmä-osuuskunta.

Business Finland (entinen Tekes) rahoitti yhteensä noin miljoona euroa maksanutta hanketta 370 000 eurolla. Muissa Virpa-hankkeissa tutkittiin esimerkiksi talotekniikan 3D-pohjaisia käyttöliittymiä (Virpa-A) ja talotekniikan langatonta tiedonsiirtoa (Virpa-C).
 

S-ryhmä tilaa aurinkopaneelit kymmenien markkettiensa katoille