Ilmanvaihtokone on passiivitalon sydän

13.8.2018

”Pullotalossa” ilmanvaihdon toimivuus on ratkaiseva asia niin asumismukavuudelle kuin talon rakenteiden terveydellekin.

Tuomas Virtanen
Tuomas Virtasen mukaan passiivitalon rakentaminen oli hyvä ja järkevä valinta, jota ei ole tarvinnut katua.

Raksystems Insinööritoimisto oy:n sähköalan asiantuntija Tuomas Virtasen perheen 132-neliöinen passiivitalo valmistui vuonna 2013 Hausjärvelle Riihimäen kupeeseen. Tämän jälkeen perheen elämässä on riittänyt lämpöä – välillä hieman liikaakin.

– Etelään suunnatuista ikkunoista puskee aika hyvin lämpöä, Virtanen kertoo.

Perinteisissä rakennusohjeissa talon suuret ikkunat kehotetaan suuntaamaan etelään, mutta Virtasen mukaan tämä ei välttämättä ole paras ajatus tiiviissä rakennuksessa.

– Ajatuksena on ollut, että talvikaudelle saataisiin näin lämpöä sisälle, mutta nykyrakennuksissa auringon lämmöstä on melkein enemmän haittaa kuin hyötyä. Talvella aurinko ei kuitenkaan lämmitä riittävästi, jotta sillä olisi käytännössä merkitystä.

Virtanen kertoo harkinneensa talon edustalla kasvavien mäntyjen kaatamista ja koivujen istuttamista tilalle, jotta lehtipuut toisivat kesällä tarvittavaa varjostusta.

– Minä luin tästä jostakin 1920-luvun rakennusoppaasta. Nykyisin tämä ajatus kuulostaa jopa vielä hyödyllisemmältä.

Toinen vaihtoehto olisi hankkia markiisit ikkunoiden yläpuolelle tai laittaa ikkunoiden eteen avattavat luukut, mutta näistäkin on aina oma vaivansa. Ilmalämpöpumppua Virtanen ei ole halunnut hankkia laitteiston pitämän äänen takia.

Kaupungissa ääneen ei kiinnittäisi vastaavalla tavalla huomiota, mutta maaseudun rauhassa pienetkin äänet korostuvat varsinkin yöaikaan. Parina edellisenä kesänä jäähdytystä ei kelien ”ansiosta” edes kaivannut, mutta toukokuun helteet toivat vauhtia Virtasen suunnitelmiin liittää rakennusvaiheessa talon alle kaivettu maapiiri ilmanvaihtokoneeseen. Maapiirissä jäähdytysaine kiertää kahden metrin syvyydessä maan alla kahdessa 100 metriä pitkässä putkessa.

– Jäähdytysainetta kierrätetään pienellä, 20-wattisella siirtopumpulla ilmanvaihtokoneen tulokanavan asennettuun patteriin. Laitevalmistajan kokemuksen perusteella maalämpöpiiristä voidaan saada 1 000–1 500 kWh lämmityshyöty vuodessa. Jäähdytyskäytössä siitä ei saada kovin suurta hyötyä, mutta jotain kuitenkin, Virtanen kertoo.

Maapiirien hyödyntäminen on yleistä Keski-Euroopassa, ja siirtopumpun tarvitsema ohjainlaite on kätevästi valmiina myös loimaalaisen Valloxin valmistaman ilmanvaihtokoneen ohjausyksikössä.

Tasainen lämmönjako haasteena

Takkakytkin

Virtasten elämässä on koettu myös viileämpiä hetkiä. Rakennusvaiheessa Virtanen yritti miettiä lattialämmityksen mitoituksen ja kaapeleiden sijoituspaikat mahdollisimman viisaasti ja huolellisesti, mutta hyvästä yrityksestä huolimatta lopputulos ei mennyt täysin nappiin.

– Jos illalla on takka päällä ja nukkumaan mennessä laittaa makuuhuoneen oven kiinni, niin jossakin vaiheessa saattaa tulla aika viileää. Talvella sängyn alla tuntui olevan mukavasti lämpöä, mutta ei siten juuri muualla.

Lattialämmityksen termostaatti seuraa luonnollisesti lämpötilaa, mutta harvasta lämmityskaapeloinnista lämpö siirtyy ilmaan Virtasen mukaan niin hitaasti, että viileän tunteen ehtii huomata selvästi ennen tätä. Ratkaisuksi Virtanen asensi makuuhuoneeseen tavallisen sähköpatterin.

– Nykytrendin mukaan lämmityslaitteet eivät saisi olla näkyvissä, mutta näin jälkeenpäin ajateltuna tavalliset patterit olisivat olleet sekä paras että halvin ratkaisu koko taloon.

Ilmanvaihto toimii automaattisesti

Virtanen kertoo seuranneensa ilmanvaihtokoneen toimintaa, energiankulutusta ja eri säätövaihtoehtojen vaikutuksia kulutuslukuihin tarkasti harrastuksen ja ammatillisen kiinnostuksen vuoksi. Mitään välttämätöntä tarvetta tähän ei olisi ollut, sillä Virtasen mukaan laitteet olisivat toimineet hyvin täysin automaattisestikin.

Ilmavaihtokone jouduttiin kuitenkin vaihtamaan kahden vuoden käytön jälkeen valmistusvirheen takia. Uusi kone asennettiin nopeasti takuutyönä paikoilleen. Samalla uuden koneen mukana tuli vaivanpalkaksi entistä modernimpi ohjausjärjestelmä, jolla säätöjä on entistä helpompi tehdä.

Virtasen mukaan talon koko energiankulutus on ollut tähän saakka noin 12 megawattia vuodessa. Tästä vajaa kolmasosa on kulunut lämmitykseen, vajaa kolmasosa ilmanvaihtoon ja loput muihin sähkölaitteisiin.

– Esimeriksi maalämpöpumpulla ei tekisi täällä mitään. Jos lämmitykseen on kulunut nyt viisisataa euroa vuodessa ja maalämpöpumpulla tästä olisi säästänyt satasen, niin kymmenessä vuodessahan säästäisi jo tuhat euroa, jos laitteistosta ei sitten hajoaisi mitään tällä välin.

Saunasta voi tulla liikaa kosteutta

Ilmanvaihtoa ohjataan lämpötila- ja kosteusantureilla. Kosteusantureista toinen on sijoitettu keittiön kattoon ja toinen on koneen sisään, mistä laite mittaa koko kanavistosta tulevaa kostettu. Virtasen mukaan anturit voivat aiheuttaa hankaluuksia saunaihmisille, mikäli järjestelmää ei ole suunniteltu oikein.

– Eräällä tuttavallani pyörivällä lämmön talteenottokennolla varustettu, tehokas ilmanvaihtokone puski saunaan niin paljon kylmää ilmaa, ettei saunomisesta meinannut tulla mitään. Paljon suurempi ongelma kuitenkin oli, että samalla laitteisto puski saunasta kosteutta muualle taloon niin paljon, että jopa ovenkahvatkin tuntuivat selvästi kosteilta.

Tämä on jotain, mitä passiivitalossa ei saisi koskaan päästä tapahtumaan, sillä kosteus ei poistu tiiviistä rakenteista. Passiivitalon ilmanvuotoluku on alle 0,6 1/h, eli ilman koneellista ilmanvaihtoa rakennuksen sisäilman vaihtuminen kestäisi lähes kaksi tuntia. Virtasen mukaan talon ilmanvaihtokoneen ”venytetty kuutio” eli vastavirtakuutio on toiminut hienosti. Hajut menevät ulos niin kuin pitääkin ja kosteus tiivistyy tehokkaasti viemäriin liitettyyn poistoputkeen.


Mikko Arvinen, teksti ja kuva