Putkiremonttipäätös johti myös sähköremonttiin

1.11.2017

Kun kerrostalon putket ovat tulleet käyttöikänsä päähän, saman ikäinen sähköjärjestelmä saattaa olla vielä luotettavassa kunnossa. Kustannustehokkuussyistä remontit kuitenkin kannattaa yhdistää. Siksi asunto-osakeyhtiöiden linjasaneerauspäätökset tietävät töitä myös sähköremontteihin keskittyville urakoitsijoille.

1960-luvun alun asuinkerrostalot ovat yleisesti hyvässä laatumaineessa verrattuna maaltamuuton hallitsemiseksi vuosikymmenen lopulla rakennettuihin lähiötaloihin. Rungot tehtiin vielä tuolloin paikallavalubetonista, jonka käyttöön oli totuttu ja joka hallittiin. Myös putki- ja sähköasennuksissa menetelmät ja materiaalit olivat koetellut ja hyviksi havaitut. Nyt ovat kuitenkin useimmat myös näistä huolellisesti rakennetuista taloista rakenneteknisen ja LVIS-remontin tarpeessa.

Remontti merkitsee väistämätöntä haittaa asukkaille, mutta haitan määrä, siis muualla asumisen kesto, on minimoitavissa järkevällä töiden vaiheistamisella. Minimoinnin onnistumisen välttämätön edellytys on, että yhteistyö rakennuttajan ja urakoitsijoiden välillä sekä toisaalta urakoitsijoiden kesken toimii. Jos se ei toimi, syntipukiksi joutuu usein aliurakoitsija, joihin sähköurakoitsijat näissä hankkeissa kuuluvat.

Juha Harsu ja Timo Nurmi.

– Jos yhteistyö toimii, kuten Niemenmäenkuja 2:ssa tällä hetkellä, aliurakoitsijana toimiminen on täysin ok, sanoo työnjohtaja-toimitusjohtaja Timo Nurmi Sähkö-Jussi Oy:stä.

Helsingissä Munkkiniemen itäpuolella sijaitsevan Asunto Oy Niemenmäenkuja 2 Bostads Ab:n hallituksen puheenjohtaja, pankkialalla elämäntyönsä tehnyt ja siellä rakennuttajalakimiehenäkin toiminut Juha Harsu hallitsee sopimusjuridiikan, mutta pitää järkevänä yhden urakkasopimuksen mallia.

– Asunto-osakeyhtiöiden hallituksilla ei normaalisti ole edellytyksiä mieltää monimutkaisen sopimusverkoston sisältämiä ongelmia ja riskejä. Yksinkertaisuus ja vastuiden selvyys on valttia, Harsu toteaa.

Tässä tapauksessa pääurakoitsija on Assemblin Oy, joka siis on taloyhtiön ainoa sopimuskumppani.
 

Putket ja kaapelit piiloon

Niemenmäenkujan taloyhtiö edustaa 1960-luvun alun lähiörakennustyyliä.

– Me olemme ottaneet taloyhtiön hallituksessa sen kannan, ettei esimerkiksi porraskäytävien ilmettä lähdetä remontin yhteydessä vaurioittamaan. Suojelupäätöstä ei ole, mutta se ei tarkoita, etteikö arkkitehti Toivo Korhosen suunnittelemaa ja Palkki Oy:n aluksi itselleen hyvin tekemää taloa tulisi kunnioittaa, Juha Harsu linjaa.

Harsu viittaa myös Helsingin kaupunginmuseon selvitykseen, jonka mukaan talon arkkitehtuuri edustaa lajissaan aikakautensa parhaimmistoa. Tätä seikkaa on hänen mukaansa kunnioitettu kaikissa tähänastisissa remonteissa lukuun ottamatta 2000-luvun alussa tehtyä porrashuoneremonttia, jonka yhteydessä lattian alkuperäinen musta ja seinien alkuperäinen valkea väri korvattiin rakennuksen tyyliin sopimattomilla materiaaleilla ja väreillä.

– Myös alkuperäiset, pelkistetyn tyylikkäät lasiset valaisimet korvattiin tuolloin muovisilla hirvityksillä. Nyt palaamme sekä materiaaleissa ja väreissä että valaisinratkaisussa mahdollisimman lähelle alkuperäistä, Harsu sanoo.

Jari MattilaHarsu kutsuu LVIS-suunnittelubarbariaksi monissa remontoiduissa taloissa havaitsemaansa tapaa sijoittaa putkistot ja kaapeloinnit porrashuoneisiin ”enemmän tai vähemmän rumiin koteloihin”.
– Puhutaan LVI- ja sähkösuunnittelusta, mutta minusta tuollaiset standardiratkaisut ovat lähinnä merkki suunnittelemattomuudesta. Vedot ja nousut piirretään sinne, minne ne on helpointa piirtää, Harsu sanoo.

Taloyhtiön hallitus puheenjohtajineen oli yksimielinen siinä, että tässä kohteessa mitään putki- tai kaapelikoteloja ei sijoitetaan porrashuoneisiin.

– Asunto-osakeyhtiön hallituksen tehtävänä on valvoa yhtiön ja sen osakkeenomistajien etua. Tässä keskeisintä on toimia niin, että osakkaiden omaisuuden arvo mieluummin kasvaa kuin alenee. Ala-aulan ja porrashuoneen varjeleminen parhaimmillaankin rumilta koteloinneilta ei välttämättä maksa yhtään ylimääräistä euroa.
 

Pääkeskuksissa varaudutaan sähköautoihin

Yhteensä 36 asunnosta koostuva Niemenmäenkuja 2 on linja- ja sähkösaneerattavana vuoden loppuun. Kerrallaan työn alla on 6 - 18 asuntoa. Timo Nurmi pitää tätä rytmitystä järkevänä, koska näin asennuksiin saadaan jatkuvuutta ja tehokkuutta.

– Suomessa julkisuudessa esitettyjä lupauksia muutaman viikon remonteista en kuitenkaan ota realismina. Ainakin silloin pitäisi tehdä selväksi, mikä on asumisen estävän haitta-ajan kesto ja mikä taas remontin koko kesto. Sähköremontti kannattaa joka tapauksessa tehdä samalla kun linjasaneerauskin, Nurmi sanoo.

Vaikka kaapelit kestävätkin pidempään kuin putkimateriaalit, telejärjestelmien kehitys ja sähkön kulutuksen kasvu pakottavat Nurmen mukaan uusimaan sähköt nopeammin kuin järjestelmien kunto vaatisi. Uusittavan sähköjärjestelmän käyttöikään voi vaikuttaa myös langattoman tietotekniikan yleistymisvauhti. Isännöitsijä Eero Vesterinen Talohallinta Oy:stä suhtautuu langattomuuden yleistymiseen varauksellisen myönteisesti.

– Voi olla, ettei tulevaisuudessa tarvita kaapelointeja lainkaan. Langattomuuden soveltaminen kaikkiin kodin toimintoihin voi kuitenkin tietoturvan kannalta olla tässä vaiheessa liian uskalias ratkaisu, Vesterinen pohtii.

Timo Nurmi ja Eero VesterinenKaikkiin Niemenmäenkuja 2:n asuntoihin asennetaan käynnissä olevan remontin yhteydessä uudet sähkökeskukset. Lisäksi asennetaan uudet telejärjestelmien huoneistojakamot ja uusi pääkeskus, mikä mahdollistaa esimerkiksi sähköautojen latauspisteiden aktivoinnin.

Timo Nurmi ryhtyy pohtimaan sähköautojen määrän kasvun vaikutusta sähkönjakelukapasiteetin riittävyyteen laajemmastakin näkökulmasta. Jos sähköautojen määrä kasvaa lähelle nykyistä polttomoottoriautojen määrää, tarvitaan paljon perusteellisempaa sähköinfran muuttamista kuin mikä yhdessä taloyhtiössä on tarpeen.