Sähköstä voi kertoa sähäkästi

7.8.2008

Sähköala-lehden pitkäaikaiset avustajat kertovat, millaista on kirjoittaa sähäkästi sähköstä: kääräistä asia-aiheet kiinnostavaan pakettiin ja kertoa substanssista ymmärrettävästi ja yleistajuisesti.

Kirjoittaminen on työprosessi, joka vaatii paitsi luovuutta, myös pitkää pinnaa ja istumalihaksia. Joskus kokeneellekin tekstinikkarille voi iskeä tyhjän paperin syndrooma.

Juha Jokiniemi– Kärsin kroonisesta kirjoitustulpasta, tunnustaa Innojok Oy:n toimitusjohtaja Jukka Jokiniemi.

Jokiniemi kertoo, että aiheita pulppuaa kuitenkin runsaasti, vain niiden saaminen paperille on joskus työn takana.

– Ideoiden suhteen tilanne on kuin hyttysellä nudistirannalla; aiheita tulvii ympärilläni ja on suorastaan vaikeus valita. Kun aistit ovat avoinna, niin asioita liikkuu ympärillä tavattomasti, Jokiniemi kuvailee.

Toinen Sähköalan ammattikirjoittaja, Sähköinfon tekninen asiantuntija Juha Kauppila kertoo puolestaan saavansa ideoita joskus vaikkapa luennointimatkoilla.

– Jokaisessa tekstissä alku on vaikein. Yleensä kun pääsee alkuun, niin loppu sujuu jo helpommin. Monesti aloitan etsimällä mahdollisimman paljon aiheeseen liittyvää taustatietoa, josta alkaa kehittyä jutulle runko. Yritän myös löytää jutusta asioita, joita ei tule normaalisti ajateltua, Kauppila pohtii kirjoittamista.

Taustatyö voi vaatia perinpohjaista puurtamista. Kauppila mainitsee esimerkkinä aiheen, jossa kertoi sähkönjakelun erityispiirteistä kriisialueilla.

– Selvitin melko lailla taustoja ja olinpa yhteydessä kosovolaiseen verkostourakoitsijaankin, jolta sain hyvää informaatiota, Kauppila kertoo.

Sähkömarkkinalaboratorion tutkija Jukka Lassila Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sanoo ammentavansa ideoita pitkäaikaisesta tutkimusyhteistyöstä jakeluverkkojen kanssa.

– Jakeluverkkojen infran uusiminen, resurssien väheneminen ja käyttövarmuusvaatimusten kasvu ovat uutta ajattelutapaa vaativia haasteita, Lassila listaa tärkeäksi kokemiaan aiheita.

Opetustyö auttaa popularisoimaan

Juha Kauppila. Kuva Mikko KäkeläJukka Jokiniemi ja Juha Kauppila ovat kiinnostuneita etenkin valaistuksesta, Jukka Lassilan erikoisalaa on puolestaan sähkönjakeluverkkojen kehittäminen. Kaikkia kirjoittajia yhdistää se, että he tuottavat tekstiä ammattilaisille, mutta silti sisällön on säilyttävä tarpeeksi helppotajuisena.

– Popularisointi on tietysti haastavaa ja pyrin kehittämään sitä palautteen kautta. Käymme esittämässä tuloksia erilaisissa seminaareissa ja konferensseissa, joista saatu palaute ohjaa ulosantia 

ymmärrettävämpään ja kansantajuisempaan muotoon, Lassila kertoo.

Toisaalta hän uskoo, että opetustyö on popularisoinnissa suureksi avuksi.

– Yliopistolla tutkimustoiminnan ohessa tehtävä opetustyö jo sinällään edellyttää vaikeiden asioiden pukemista ymmärrettävämpään muotoon.

Jokiniemi kertoo pyrkivänsä mahdollisimman selkeään ilmaisuun.

– Mielestäni myös ammattilehtiin pitää kirjoittaa siten, että jutun voi ymmärtää oma isoäitini. Jos omia erikoisalueita ei voi kirjoittaa yleisesti ymmärrettävässä muodossa, niin sitten oma prosessi aiheen ympärillä on keskeneräinen, Jokiniemi tuumii.

– Pyrin kääntämään käsitteen ymmärrettävään muotoon väitöskirjassanikin, esimerkiksi auditiivisen sijaan käytän ilmaisua kuuloon perustuva, hän havainnollistaa.

Muoti-ilmiöitä haistellaan messuilla

Kirjoittajien on pysyteltävä ajan hermolla ja tiedettävä, mistä milloinkin puhutaan. Sähköalan virtausten seuraaminen onnistuu Juha Kauppilan mukaan parhaiten käymällä alan tapahtumissa.

– Yritän seurata trendejä alan messuilla. Lisäksi netti on hyvä apuväline kirjojen ja lehtien ohella, Kauppila kertoo.

Jukka Lassila taas pysyy selvillä puheenaiheista yritysyhteistyön, erilaisten seminaarien ja konferenssien avulla.

– Yliopistojen ja sähköyhtiöiden välinen yhteistyö on hedelmällistä, hän tuumii.

Entäpä mitä vinkkejä ammattilaisilla on muille siitä, miten sähköä voi käsitellä sutjakkaasti?

– Sähköinen maailma on nykyaikaa, eikä sitä pääse karkuun enää minnekään. Kun asiaa lähestyy ihmisen näkökulmasta, siihen tulee inhimillinen sävy, joka on insinöörien asennekasvatuksessa tärkeää, Jokiniemi summaa.