Palvelutalo Onnelanpolku toteutettiin lähes nollaenergiakonseptin mukaan

20.11.2014

Lahdessa sijaitsevassa palvelutalossa energiatehokkuus syntyy kymmenien yksityiskohtien summana. Rakennuksen lähtökohtina ovat kuitenkin tiiviit rakenteet, aurinkoenergian hyödyntäminen ja tehokas ilmanvaihto.

Lähes nollaenergiakonseptin mukainen palvelutalo Onnelanpolku valmistui kesäkuussa Lahden Paavolaan. Valtava, noin 16 000 neliön asuin- ja palvelurakennushanke käsittää yhteensä 228 asuntoa. YIT Rakennus Oy:n tuotepäällikkö Tero Karislahden mukaan tontilta purettiin ensin kolme vanhaa kerrostaloa, ennen kuin keväällä 2012 aloitettiin varsinaiset rakennustyöt.

– Vaikka tämä kulkee palvelutalon nimellä, niin idea on se, että täällä pystyy asumaan ihan normaalisti ja tarvittaessa muuttaa sitten saman talon sisällä kakkos- tai kolmoskerrokseen, joka on tarkoitettu vähän enemmän apua tarvitseville, Karislahti sanoo.

YIT Rakennus Oy:n työnjohtaja Teppo Saarisen mukaan hanke oli merkittävä alueellinen työllistäjä.

– Täällä työmaalla on suunnilleen 550 eri työntekijää käynyt, Saarinen kertoo.

Kerrostalokokonaisuuden ja siihen liittyvän pysäköintilaitoksen toteutusratkaisuissa painotetaan erityisesti energiatehokkuuden hallintaa, energiankulutuksen minimointia ja uusiutuvan energian käyttöä.

Energiasuunnittelusta vastanneen Suunnittelutieto-Team Oy:n toimitusjohtaja Risto Pääjärven mukaan lähtökohta energiatehokkaalle rakentamiselle on rakennuksen ulkovaipan eli seinien, lattian, katon, ikkunoiden ja ovien tiiveys.

– Energiatehokasta rakennusta ei saada yhdellä eikä kahdella asialla, vaan se on kymmenien asioiden summa. Ulkovaipan tiiveys on kuitenkin kaiken a ja o. Pyrin ensin siihen, että rakennus on ulkovaipan osalta kaikin tavoin ihanteellinen ja vasta sitten lähdin pohtimaan, mitä kaikkea tekniikoita rakennukseen pitäisi toteuttaa, jotta energiatehokkuustavoite toteutuu, Pääjärvi kertoo.

Karislahden mukaan ikkunoissa ja ovissa on käytännössä parhaat U-arvot, mitä Suomesta tällä hetkellä saa. Lisäksi rakennuksen oikeanlaisella massoittelulla vaipan pinta-alan suhde lattianeliöihin on saatu hyvin pieneksi, mikä lisää energiatehokkuutta.

– Vaipan pinta-alan suhde neliöihin on tässä kaksi kertaa vähemmän kuin kerrostalossa ja 4-5 kertaa vähemmän kuin pientalossa. Äärettömän pieni arvo johtuu erityisesti siitä, että rakennuksen koko on niin valtava, Karislahti toteaa.


Energiatehokkaita järjestelmiä

Pääjärven mukaan suuressa energiataloprojektissa yhtenä haasteena oli saada kaikki rakentamiseen osallistuvat osapuolet motivoitua siihen, että nyt rakennetaan hieman eri tavalla kuin on aikaisemmin totuttu.

– Rakentamiseen osallistuvien henkilöiden kouluttaminen rakennukseen ennen kuin rakennusta edes aletaan rakentaa on tosi tärkeää. Siihen kannattaa varata hieman aikaa perinteiseen rakentamiseen verrattuna, Pääjärvi pohtii.

Koko rakennuksen valaistus on toteutettu ledeillä teknisiä tiloja lukuun ottamatta.Sähkö- ja telejärjestelmäsuunnittelusta vastanneen Insinööritoimisto Natri Oy:n toimitusjohtaja Kari Natri toteaa, että palvelutalohanke on selvästi suurin heidän tähän mennessä toteuttamistaan projekteista, mutta teknisesti vastaan ei tullut suurempia yllätyksiä. Rakennuksen sähkönousut, yleiskaapelointi- ja antenniverkko sekä paloilmoitinjärjestelmä eivät poikkea muuten kuin korkeintaan kokonsa puolesta perinteisistä rakennushankkeista.

– Pääkeskuksesta lähtee jakeluverkko ympäri rakennusta. Vaikka kyseessä on näin iso rakennus, niin 400 ampeerilla me lähdetään liikenteeseen. Koska me olemme energiatehokkaita, niin siinäkin on päästy aika alas, Natri sanoo.

Osittain erikoiset rakenteet toivat kuitenkin hieman haasteita sähkösuunnittelulle. Palvelutalon ympäri kiertää lämpölasitettu atrium, mitä normaalikohteissa harvoin on.

– Atriumissakin on paljon esimerkiksi savunpoistoluukkuja, lasilämmityksiä ja muuta, joten piti kyllä miettiä tarkkaan, miten me löydetään kaikille kaapeleille reitit.

Palvelutalossa on yhteensä 3 500 valaisinta. Teknisissä tiloissa on loisteputkivalaistus, mutta muualla valaistus on toteutettu energiatehokkailla ledeillä. Käytävillä valaistusta ohjataan läsnäolotunnistimilla ja asunnoissa liiketunnistimilla. Lisäksi aulassa käytetään päivänvalo-ohjausta. Tuoteratkaisuja alettiin miettiä jo vuonna 2010.

– Atriumissa on isot LED-valaisimet. Neljä vuotta sitten ei ollut harmainta aavistustakaan, mistä sellainen valaisin löytyy, mutta luotettiin siihen, että sellainen ilmestyy markkinoille, Natri sanoo.

Kulunvalvontaankin on varauduttu rakennuksessa hieman. Perusasunnoissa on esimerkiksi ovipuhelin ja pääoven ohessa näyttötaulu, josta asukas näkee, kuka soittaa. Kiinteistöautomaation kautta palvelutalossa tehdään kattavasti erilaisia mittauksia. Energialaitoksen päämittari mittaa koko kiinteistön sähkönkulutusta ja jokaiseen asuntoon ja pysäköintihalliin tulee oma sähkömittari.

– Kentältä mitataan muun muassa ilmastointia erikseen, sitten muutamissa kerroksissa mitataan valaistuksen ja pistorasioiden sähkönkulutusta. Data viedään kiinteistöautomaatioon ja sitä voidaan tarkkailla, Natri sanoo.


Lämpöä aurinkoenergiasta

Lähes nollaenergiatalossa noin 20 prosenttia kokonaisenergiankulutuksesta katetaan aurinkoenergialla. Aurinkosähköllä pyöritetään ilmanvaihtokoneita ja aurinkolämpöä käytetään käyttöveden lämmitykseen sekä lattialämmitykseen.

– Aurinkosähköähän meillä on täällä vain ihan murto-osa. Paneeleita ei ole kuin parisenkymmentä. Aurinkosähkön varaaminen on vielä hankalaa ja kallista, joten päätimme panostaa aurinkolämpöön. Aurinkokeräimiä on sitten reilusti toista tuhatta, Karislahti toteaa.

Aurinkokeräimiä on kohteessa reilusti toista tuhatta.Aurinkokeräimet kierrättävät vesi-glykoli -seosta ja lämpö varastoidaan kolmeen aurinkolämpöakkuun eli lämminvesivaraajaan, jotka ovat 3 000 litran kokoisia. Lämmönjako on toteutettu vesikiertoisena lattialämmityksenä, jossa hyödynnetään matalalämpötekniikkaa.

– Kovillakin pakkasilla lämmitysjärjestelmässä pystytään käyttämään hyvin matalia veden lämpötiloja. Kun lämpöä jaetaan akuista matalalämpötekniikalla, saadaan aurinkolämmön vuosihyötysuhde nostettua merkittävästi, Pääjärvi sanoo.

Aurinkolämmöllä hoidetaan myös mukavuuslämmitys kesäaikaan, jolloin lattiat pysyvät miellyttävän lämpiminä kylpyhuone- ja saunatiloissa.

Karislahden mukaan katolle valittiin tasokeräimet, sillä ne kestävät mekaanista rasitusta paremmin kuin putkikeräimet, eikä mitään ylimääräisiä riskejä haluttu ottaa.

– Varmaan olisi putkikeräimetkin toimineet, mutta tuolla maailmalla näkee aika paljon ratkaisuja, jossa niitä on vesikaton tasolla ja pari viimeistä talvea osoitti, että Suomessa nämä ratkaisut on oltava vähän erilaisia, Karislahti perustelee.

Aurinkolämmön lisäksi lämmitykseen käytetään kaukolämpöä. Maalämpövaihtoehtoakin oli pohdittu, mutta sorainen ja hiekkainen maaperä ei siihen soveltunut.


Lv-koneissa käytetään pyöriviä kennoja

Natrin mukaan jokaisessa ilmanvaihtokonehuoneessa on oma ryhmäkeskus, josta koneita ohjataan, sekä automatiikkakeskus.

– Yksi osa tätä energia-ajattelua on tietenkin se, että kaikki ilmanvaihtokoneet on taajuusmuuttajaohjattuja. Rakennusautomaatio sitten säätelee niitä tarpeen mukaan, Natri sanoo.

Ilmanvaihtokoneet ovat taajuusmuuttajaohjattuja ja niissä käytetään pyöriviä kennoja, jotka parantavat lämmöntalteenottoa.Onnelanpolun palvelutalo on ensimmäisiä asuinkerrostaloja, joiden ilmanvaihtokoneissa käytetään lämmön talteenottoa tehostavia pyöriviä kennoja.

– Taustalla on ajatus, että siinä vain pieni osuus siirtyy sieltä poistosta tuloon. Se on hoidettu aktiivihiilisuodatuksella tässä kohteessa, Karislahti kertoo.

Kerrostalossa käytetään myös koneellista viilennystä, mutta passiivinen aurinkosuojaus on kohteessa ensisijainen ratkaisu. Kaikki ikkunat ovat aurinkosuojalaseja ja etelä-länsi-sektorilla on vielä aurinkosuojasäleet. Kun tämä ei enää riitä, tehostetaan ilmanvaihtoa ja lopuksi ilmanvaihdossa käynnistetään kompressori jäähdyttämään ilmaa.

Ilmanvaihdon raitisilma otetaan atriumista, jolloin pakkasilla saadaan hieman lämpöisempää ulkoilmaa kuin mitä ulkopuolelta saataisiin. Kerrostalossa on asuntokohtainen ilmamäärän säätö, joka tehostaa ilmanvaihtoa tarpeen mukaan.

– Kun esimerkiksi liesikuvun laittaa päälle, tarvittava tuloilma tulee täältä säätimen kautta. Painesuhteiden hallinta on täällä viety pidemmälle kuin perinteisessä rakennuksessa, Karislahti sanoo.

Artikkeli julkaistu Sähköala Sähkö & Rakentaminen 2014 -lehdessä