Sähköautojen lataus avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia

5.4.2009

Vuoden 2011 alussa markkinoille tulevilla sähköautoilla pystyy ajamaan 200 kilometriä akkuja lataamatta. Latauspisteiden päätarve keskittyy hitaaseen akkujen lataukseen, mutta nopeaa latausta tarvitaan pitkillä matkoilla. Koetolppia pystytetään Espooseen jo tulevan kesän aikana.

Pohjoismaat ovat hyvässä asemassa uuden autotekniikan kiitäessä sisään, sillä meillä on aika paljon kotitalouksissa ja työpaikoilla käytettäviä auton moottorin- ja sisätilalämmitinpaikkoja. Joissakin 70-luvulla ja sitä ennen rakennetuissa taloyhtiöissä joudutaan miettimään lämmitystolppien päivityksiä, kuten 10 A sulakkeen vaihtamista 16 A:ksi, koska sähköauto vaatii hitaana, 4-7 tunnin latausaikana katkeamatonta sähkönsaantia.

”On myös ihmisiä, joilla ei ole vakituista auton säilytyspaikkaa. Silloin jouduttaneen rakentamaan yleisiä latauspaikkoja ja miettimään, ovatko ne kadunvarsien mittarien yhteydessä, kauppakeskuksissa vai lippuautomaattien lähellä”, asiakkuuspäällikkö Juha Matikainen Fortumista kertoo ja ennakoi: ”Varmaan eri yhteistyöosapuolet, tonttien omistajat, kunnat, energialaitokset ja liikeyritykset harkitsevat uusia liiketoimintamahdollisuuksia.”

Sähköautot tulevat tarvitsemaan kahdenlaisia latausvaihtoehtoja, joista pääsääntöinen olisi hidas lataaminen, mutta nopeaa, 10 - 30 minuutin akkulatausta tarvitaan pitkillä matkoilla. Akuissa pitäisi kuitenkin olla molemmat latausmahdollisuudet, mikä merkitsee normaalin sukopistorasian lisäksi CEE-standardin mukaista pistorasiaa. Näiden kahden vaihtoehdon lisäksi on mukana vielä 3-vaiheratkaisukin kesällä Espooseen asennettavissa latauspisteissä. Matikainen arvioi, että ratkaisut eivät ole lopullisia.

”Olisi ensin hyvä saada Euroopan tasoinen standardi, jottei jouduttaisi kovin isoon vaihto-operaatioon myöhemmin.”

Hitaan lataamisen vaikutukset sähköverkkoon ovat Matikaisen mielestä vähäiset. ”Joissakin muuntopiireissä joudutaan tekemään ehkä vahvistuksia tai muuntajakonevaihtojen tyyppisiä muutoksia. Nopea lataus sen sijaan vaatii erilaisen, nanoteknologiaan perustuvan akuston, joka lienee kuluttajamarkkinoilla noin kahden vuoden kuluttua.”


Latauspisteet tuotekehitysvaiheessa

”Sähköautojen latauspisteiden ominaisuuksia kehitetään autojen liitäntöjen, käyttäjän ja turvallisuuden näkökulmista. Kehitteillä on samalla helppo ja edullinen maksujärjestelmä”, teknologiapäällikkö Matti Rae Enstosta kertoo ja paljastaa, että muutamia kappaleita tulee markkinoille joko tämän vuoden lopussa tai 2010 alussa.

”Jatko riippuu asiakkaiden kiinnostuksesta sähköautoiluun. Yksinkertaisten latauspisteiden toimintaa testataan parhaillaan. Latauksen veloitusperusteina voidaan käyttää joko todellista energiankulutusta tai latausajan mukaista kiinteätä tuntiveloitusta”, Rae tähdentää ja lisää, että tuotekehityksessä pyritään ottamaan huomioon yleisimmät maksuvälineet.

Asennus on normaalia sähköasennustyötä. Kadun varteen asennettaessa latauspiste sijoitetaan erilliseen betonijalustaan, mikä edellyttää pieniä kaivutöitä. Latauspiste voidaan pultata myös lattiaan tai sijoittaa seinälle asennuspaikan mukaan. Pisteeseen tuodaan syöttö- ja mahdollinen viestiliikenne- tai ohjauskaapeli erillisestä keskuksesta.


Tämänhetkinen standardointitilanne

IEC standardoi akkuja ja niiden asentamista, latausjärjestelmää ja latausjärjestelmän pistokytkintä koskevia vaatimuksia.

Ryhmäpäällikkö Juha Vesa Seskosta kertoo, että Suomi osallistuu ja vaikuttaa aktiivisesti akkujen standardointiin, kun taas järjestön ryhmäpäällikkö Sanna Koivu seuraa latausjärjestelmän standardointia.

”Tämän vuoden alussa aloitettiin ajoneuvokäyttöön tarkoitettujen lithiumioniakkujen suorituskyky- ja turvallisuusvaatimusten standardointi japanilaisten, ranskalaisten ja saksalaisten ehdotusten pohjalta. Mukana ovat suuret akkuvalmistajat. Työn tuloksena odotetaan valmistuvan kaksi erillistä standardia vuoden 2011 alkupuolella”, Vesa toteaa.

Ajoneuvojen akkuasennuksista ja turvallisuusvaatimuksista mukaan lukien latauspaikat on voimassa standardi EN 50272-3. Standardi ilmestynee syksyllä 2009 tunnuksella IEC 62485-3, mutta ei välttämättä sellaisenaan ole sovellettavissa Li-ion-akuille.

Latausjärjestelmistä on olemassa IEC/EN-standardit sekä eurooppalaiset tekniset spesifikaatiot. Latausjärjestelmän pistokytkimen yleiset rakenne- ja testausvaatimukset ovat olleet voimassa jo yli 5 vuotta kansainvälisellä ja eurooppalaisella tasolla omina standardeinaan. Pistokytkimen mittojen standardin ensimmäiset ehdotukset on hyväksytty työn pohjaksi; sen on suunniteltu valmistuvan 2010 loppupuolella.

 

Teksti Sisko Vuorenmaa

Artikkeli on ilmestynyt Sähkömaailma-lehden numerossa 4/2009