Älyä ja palveluita lataukseen

4.8.2015

Sähköautoilun kasvavan suosion myötä on syytä varautua ajoissa myös entistä suurempaan latauspisteiden tarpeeseen.

Sekä sähköautojen että latauspisteiden määrä on jatkuvassa nousussa, ja Suomessakin on herätty latausinfrastruktuurin kehittämiseen. Sähköautojen latausratkaisuja toimittavan Ensto Chago Oy:n toimitusjohtaja Juha Stenberg kehottaa ajattelemaan pitkänäköisesti, kun suunnitellaan latauspisteiden sijaintia ja tehontarvetta.

– Latauspisteitä laitettaessa pitää olla jonkinlainen visio siitä, minkälaisia tarpeita kyseisellä alueella tulee olemaan muutaman vuoden päästä, kun sähköautot yleistyvät, Stenberg sanoo.

Juha Stenberg

Jatkossa latausverkostoon voidaan latauspisteiden kehityksen myötä liittää uusia sovelluksia ja palveluita, jotka eivät liity pelkästään sähköauton lataamiseen vaan esimerkiksi älykkääseen liikenteeseen ja kaupunkiympäristöön. Tehonhallintaa ja älykästä ohjausta kannattaa jo nyt hyödyntää latauspisteissä.

– Kun ne ottaa jo alkuvaiheessa suunnittelussa huomioon, niin se ei juuri mitään maksa, mutta parantaa palvelua ja teknistä luotettavuutta paljon.

Stenberg harmittelee sitä, miten hitaasti Suomessa kehitytään sähköautoilun saralla.

– Suomessa ollaan vielä ihan alussa. Olemme valitettavasti sähköisen liikenteen kehitysmaa, Stenberg sanoo, mutta lisää kuitenkin, että Suomessa on onneksi jo kymmenissä kaupungeissa aloitettu latausverkoston rakentaminen.

– Kyllä koko toimialan pitäisi kehittyä siten, että tehtäisiin sähköautoilusta mahdollisimman helppoa, hän toteaa.

 
Tehontarvetta on vaikea ennakoida

Myös Granlund Oy:n ryhmäpäällikkö Matti T. Sinisalo painottaa kauaskatseisuutta suunniteltaessa sähköautojen latauspisteitä osaksi rakennusten sähköverkkoa.

– Kun kiinteistön sähköverkkoon tehdään investointeja, puhutaan suhteellisen pitkästä elinkaaresta. Kyllä vähintään kymmenen vuoden päähän pitäisi nähdä, Sinisalo kertoo.

Matti T. Sinisalo

Sähköinfon joulukuussa järjestettävällä kurssilla Sinisalo tulee pitämään puheenvuoron latauspisteiden suunnittelusta kiinteistöihin. Suunnittelu on hänen mielestään suoraviivaista: Valitaan tietty pistoketyyppi ja teho, minkä jälkeen valitaan latauspisteet, jotka ovat saatavilla valmiina tuotteina.

– Suunnittelussa olennaisinta on laskea, kuinka paljon sitä sähkötehoa pitäisi varata latauspisteitä varten, jotta järjestelmän käytettävyys pysyy hyvänä. Se on tällä hetkellä se suurin kysymys, johon yritän seminaarissakin antaa vastauksia, Sinisalo kertoo.

Latauskapasiteetin merkittävä lisääminen jo olemassa oleviin kohteisiin saattaa vaatia mittavia lisäinvestointeja, muttei ole myöskään järkevää yli-investoida tarpeettoman suureen kapasiteettiin. Tulevaisuudessa tarvittavaa kapasiteettia on kuitenkin hankala ennustaa. Voisiko sitten vaikkapa Norjasta ottaa mallia latauspisteiden tehontarvetta arvioitaessa?

– Pitäisin sitä sellaisena hyvänä skenaariona, tosin sielläkin sähköautojen määrä kasvaa edelleen voimakkaasti. Pitäisi rohkeasti olla vaan niin kaukonäköinen, että jos nyt tekee investointeja, niin kasvu voi edelleen olla rajua, Sinisalo sanoo.

Sähköauton lataus on palvelu, jonka sähköautoileva asiakas tarvitsee. Liikekiinteistön omistajan tulisi miettiä, onko intresseissä tarjota sähköauton latauspalvelua, ja jos on, missä määrin. Yksittäinen piste järjestyy suhteellisen helposti paikkaan kuin paikkaan, mutta kun pisteitä tulee useita, täytyy jo huomioida monta asiaa aina kapasiteettitarpeesta laskutukseen ja energiaseurantaan.

– Ei muuta kuin sähkösuunnittelijaan ja urakoitsijaan yhteyttä, Sinisalo neuvoo.

Hän sanoo, että on vaikea arvioida, miten pian sähköautot tulevat laajamittaisesti yleistymään, sillä siihen vaikuttavat merkittävästi yhteiskunnassa tehtävät päätökset. Kasvu tulee joka tapauksessa olemaan nopeaa.

– Jos pitäisi arvata, niin arvaisin, että sähköautojen määrän kasvu on vielä nopeampaa, kuin kukaan osaa arvatakaan, Sinisalo naurahtaa.