Kotelointiluokka kertoo sähkölaitteesta kaiken oleellisen

1.10.2015

Kotelointiluokkakoodi paljastaa suunnittelijalle, asentajalle ja loppukäyttäjälle, millaiseen käyttöön ja ympäristöön laite soveltuu – koodit pitää vain oppia tuntemaan.

Sähkölaitteiden kotelointiluokista on olemassa standardi SFS-EN 60 529 + A1, joka on julkaistu viimeksi 2011. Standardin järjestelmä soveltuu useimmille valmistetuille sähkö-laitteille. On olemassa myös sähkölaitteita joihin ei voida soveltaa kaikkia kotelointiluokkia. Valmistajan tulee tällöin valita käytännönläheisimmät ja määrittää ne sähkölaitteiston osat mihin niitä sovelletaan.

Standardia sovelletaan mitoitusjännitteeltään enintään 72,5 kV sähkölaitteisiin. Kotelointiluokan tarkoituksena on kertoa kuinka hyvin käyttäjä on suojattu koskettamasta laitteen sisällä olevia vaarallisia osia, kuinka hyvin laite on suojattu haitallisilta, vierailta esineiltä ja pölyltä ja kuinka kotelointi estää haitallisen vesimäärän tunkeutumisen käyttölaitteisiin.

Muissa laitekohtaisissa standardeissa otetaan kantaa kotelon tai koteloinnin suojaaman sähkölaitteen suojaamiseen erilaisissa ympäristöolosuhteissa, joihin liittyy korroosio, syövyttävät aineet, mekaaniset iskut, tuhoeläimet, sienet, auringon säteily, jäätyminen, kosteus ja Ex-tilat.

  

Kuinka IP-koodi muodostuu?

IP-numero


            

IP = International Protection
2  = 1. numero 0 … 6, tai kirjain X
3  = 2. numero 0 … 8, tai kirjain X
C  = lisäkirjain A, B, C tai D
S = täydentävä kirjain H, M, S tai W

   

1. numero kertoo vierasesinesuojauksen

Esimerkiksi pienjänniteasennusstandardisarjan SFS 6000 osassa 804 on määritelty minimivesisuojaus eri ympäristöolosuhteissa (tiloissa) tehtäviin asennuksiin, jota laitevalinnassa tulee noudattaa. Lisäksi on huomioitava perussuojaus ja suojaus vierailta esineiltä. Perussuojauksen takia IP-luokan ensimmäinen numero pitää olla aina vähintään 2 ja ulkotiloissa vähintään 3.

Vesisuojausluokka

Standardisarjan SFS 6000, osan 41 Suojausmenetelmät, suojaus sähköiskulta, liitteessä 41 A on todettu, että suojuksien ja koteloinnin on tarkoitus estää jännitteisen osien koskettaminen.

Sähkölaitteen jännitteisten osien on oltava tällöin vähintään kotelointiluokan IP 2X tai IP XX B mukaisen suojan antavan kotelon sisällä tai vastaavan suojuksen takana.

Vaarallisten osien suojaus

Alhaisempi kotelointiluokka sallitaan ainoastaan silloin, kun osien vaihdon yhteydessä syntyy suurempia aukkoja, kuten tietyissä lampunpitimissä, pistorasioissa ja varokkeissa tai kun sähkölaitteen normaali toiminta edellyttää suurempia aukkoja.

Näissä tapauksissa on aina

- ryhdyttävä sopiviin varotoimiin, joilla estetään ihmisiä tai kotieläimiä tahattomasti koskettamasta jännitteisiä osia,

- varmistettava (esimerkiksi annetaan laitekohtainen opastus), niin pitkälle kuin on käytännöllistä, että ihmiset tietävät jännitteisten osien olevan kosketeltavissa au-kon kautta eikä niitä tulisi koskettaa tahallisesti

- ja aukotus suunniteltava vain niin suureksi kuin oikea toiminta tai osien vaihto edellyttää.


Kotelointiluokan merkitys käytännössä

X-rated

SFS 6000 -standardi voi vaatia tiiviimpää rakennetta joko vesisuojauksen tai X:n tilalle tulevan vierasesinesuojauksen kohdalta.

Sähköturvallisuus on tärkeää käytettäessä sähkölaitetta sisä- tai ulkotiloissa. Erityisesti ulkokäyttö on haasteellinen, koska siellä on aina erittäin vaaralliset sähkölaitteen käyttö-olosuhteet. Sähkölaitetta käytettäessä ollaan yhteydessä maan potentiaaliin ja usein lisävaaran aiheuttavat kosteat olosuhteet. 

Ulkona käytettävien sähkölaitteiden on aina oltava suojamaadoitettuja (suojausluokka I), suojaeristettyjä (II) tai suojajännitteellä (III) toimivia. Pitkäaikaiseen ulkokäyttöön tarkoite-tun sähkölaitteen koteloinnin on oltava niin tiivis, ettei sen sisään pääse vettä. Sähkölaitteen koteloinnin tiiviys on ilmoitettu laitteeseen kiinnitetyllä kilvellä josta löytyy kotelointiluokkamerkintä. Merkintä on IP – tunnus tai vanhemmissa laitteissa pisaramerkintä.

Kuivissa ulko-olosuhteissa voidaan tilapäisesti käyttää myös sisäkäyttöön tarkoitettuja suojamaadoitettuja tai suojaeristettyjä sähkötyökaluja tai vastaavia sähkölaitteita, vaikkei niistä löytyisikään kotelointiluokkaa ilmaisevaa merkintää. Näitä laitteita ei kuitenkaan saa unohtaa ulos sateeseen tai kosteaan. Kosteus aiheuttaa aina ongelmia kuivan tilan sähkölaitteelle, voi jopa aiheuttaa hengenvaaratilanteen.


Puuttuva kolmas numero: mekaaninen iskunkesto

Aiemmin IP-koodin yhteydessä käytettiin myös kolmatta numeroa, joka ilmaisi laitekote-lon mekaanista kestävyyttä. Nykyisin tämä kotelon mekaaninen iskunkesto ilmoitetaan erikseen IK-luokkana standardin IEC 62 262 mukaisesti.

Puuttuva kolmas numero


Käytännön esimerkkejä laitteiden IP-luokista:

IP20: Sisävalaisin tai sähkökeskus kuuluu tavallisesti tähän IP – luokkaan, eli laite on sormisuojattua rakennetta ja vettä vastaan sitä ei ole suojattu lainkaan.

IP21: Esimerkiksi tippuvesitiivis valaisin, jota voidaan käyttää ulkona sateelta suojassa, esimerkiksi katoksessa.

IP23: Sateenkestävää kotelointi. Käytetään silloin, kun tarvitaan suojausta yläpuolelta tulevalta vedeltä.

IP 30: Tyypillinen kuivan tilan sähkökeskus on tällä tavalla koteloitu. Keskus on ruuvimeisselisuojattu muttei vedeltä lainkaan.

IP44: Esimerkiksi valaisin, joka on hyvin suojattu sekä johtimilta (1,0 mm paksummilta esineiltä) että kaikista suunnista roiskuvalta vedeltä.  Laite ei tavallisesti ole ve-denpitävä, mutta siihen voidaan asentaa vedenpoistojärjestelmä, joka estää veden pääsyn sähköisiin osiin ja jolla varmistetaan myös veden poispääsy valaisimesta.

IP54/55/65: Laite, joka on pölyltä suojattu/pölytiivis ja vedeltä/vesisuihkulta suojattu. Tällaista laitetta voidaan käyttää pölyisissä tiloissa ja ulkokäytössä. Merkintä on yleinen myös kostean tilan valaisimissa. Teollisuuteen tarkoitetut turvakytkimet ovat IP 65 koteloitu.

IP66: Laite on sekä pölytiivis että voimakkaalta vesisuihkulta suojattu. Tällaiset sähkölaitteet puhdistetaan usein paineletkulla tai ne asennetaan veneisiin, joissa ne altistuvat suoraan aalloille.

IP67: Pöly- ja vesitiivis rakenne. Sama mekaanisen kesto kuin edellä, mutta laite on ve-sitiivis 1m syvyydessä vähintään 30 minuutin ajan.

IP68: Tyypillinen veteen upotettavissa sähkölaitteissa, kuten uppopumpuissa käytetty leimaus. Kyseessä voi olla allasvalaisin, vesipumppu, maalämpöpumppu tai akvaariopumppu.