Tietomallintaminen on tullut jäädäkseen

20.11.2014

Tietomallintaminen on keskeisessä roolissa kehitettäessä suomalaisen raken-tamisen tehokkuutta. Kyse ei ole pelkästään tietotekniikasta, vaan myös prosessien yhdessä kehittämisestä. Sitä vauhdittamaan on perustettu vuoden alussa building SMARTin talotekniikan toimialaryhmä.


Tietomallintaminen (BIM) on tullut jäädäkseen. Isot rakennuttajat ovat panostaneet BIM:iin vahvasti. Viime kädessähän asian kehittyminen on kiinni juuri rakennuttajista, yhtälailla vaatiessaan tietomallipohjaista suunnittelua kuin myös kehittämällä rakennusprosessia niin, että tietomallintamisesta saadaan mahdollisimman suuri hyöty irti.

Keskeisessä roolissa BIM:n kehittymisessä ovat yhtenäiset toimintamallit ja vaatimukset. Vuoden 2012 alussa building SMART Finlandin julkaisemat Yleiset tietomallivaatimukset (YTV 2012) loivat askelmerkit kehitykselle.

– YTV on keskeisessä asemassa Skanskan kohteissa tietomallien sisältövaatimusten osalta. Omia lisävaatimuksia asetetaan kohdekohtaisten tarpeiden mukaisesti talotekniikan osalta, esimerkiksi materiaalien erottelua urakkarajojen mukaisesti, talotekniikkapäällikkö Mikko Lehto Skanska Talonrakennus Oy:stä painottaa.

YTV-vaatimuksia täydentää prosessinäkökulmasta muun muassa SKOL:n hiljattain julkistamat prosessikuvaukset, joissa on otettu kantaa TATE-reikävarausten ja alakattosuunnittelun prosesseihin. Prosessien kehittyminen onkin keskeisessä roolissa viedessämme yhdessä tietomallintavaa rakentamista eteenpäin. On väärin ajatella, että kyse on vain tietotekniikasta, eli että 3D-mallinnetaan ja tehdään IFC-tiedostoja.

– YTV asettaa tietyt pelisäännöt tekemiselle. Se luo yhteisen kielen, mikä ohjaa suunnittelua. Tieto-mallintaminen myös vaatii meiltä suunnittelijoilta enemmän tarkkuutta, sähkösuunnittelija Jani Kiesi Granlund Saimaa Oy:stä sanoo.

Mitkä ovat keskeisimmät hyödyt tietomallintamisesta?

– Keskeisimpänä hyötynä tietomallinnuksessa pidän suunnitelmien yhteensovitusta ja tarkastelua läpinäkyvästi. Talotekniikan osalta haasteena on ollut suunnitelmien ristiriitaisuus ja tähän haasteeseen tietomallinnuksella pystytään vastaamaan, Lehto toteaa.

– Tietomallinnuksella saadaan ratkottua monet risteilyt ja sovittamiset työpöydällä eikä työmaalla. Iso hyöty on myös mallien sisältämissä tuote- yms. tiedoissa, joita pystyy hyödyntämään omassa suunnittelussa jo keskeneräisistäkin malleista, Kiesi lisää.

Aivan ongelmatonta eivät törmäystarkastelut käytännön työssä kuitenkaan ole.

– Useasti työjärjestykset ovat vääriä, jotta tietomalleja voitaisiin käyttää tehokkaasti suunnittelussa ja näin törmäystarkastelut voidaan tehdä vasta niin sanotuilla valmiilla malleilla, Kiesi mainitsee.

Kolmasosa projekteista TATE-tietomallinnetaan

Talotekniikassa tietomallintamisen yksi keskeinen hyöty on sähkö- ja LVI-suunnitelmien yhteensovitus mallien avulla.Kuinka yleistä tietomallintaminen tänä päivänä Suomessa sitten on? Yhden näkymän tähän asiaan antaa teettämämme, TNS Gallup Oy:n tämän vuoden alussa suunnittelutoimistoihin tekemä tutkimus, joka kertoo, että 26 prosenttia rakennussähkösuunnittelua tekevistä
ja 48 prosenttia LVI-suunnittelua tekevistä toimistoista oli tehnyt tietomallisuunnittelua.

Kun tuloksia katsotaan toimiston koon perusteella, tulos on huomattavan erilainen: yli 5 hengen rakennussähkötoimistoista 64 prosenttia ja LVI-toimistoista 83 prosenttia on tehnyt tietomallisuunnittelua. Kyselyyn vastanneet toimistot arvioivat tietomalliprojektien osuuden kaikista vuoden 2014 projekteistaan olevan noin 30 prosentin luokkaa.

Joko sähköinen määrälaskenta yleistyy BIM:n myötä?

Puhuttaessa tietomallintamisesta ja ylipäätänsä CAD-suunnitelmista nousee talotekniikassa vahvasti esille sähköinen määrälaskenta. Taustallahan on jo vuonna 2003 NSS:n, RAKLIn ja STUL:n laatima yhteinen julkilausuma sähkösuunnittelun määrälaskennasta. Asiasta käytyä keskustelua kauan seuranneena tuntuu siltä, että toisaalta alalla on yhteinen näkemys siitä, että hyödyntämällä suunnitelmista saatavia määrätietoja tarjouslaskennassa voitaisiin toimintaa tehostaa huomattavasti ja toisaalta kuitenkin toimitaan kuten ennenkin, eli kukin urakoitsija laskee määrät piirustuksista. On jopa mainittu, että tarvitaan uusi rakennuttajasukupolvi, ennen kuin asiaan tulee muutos.

Helmikuussa pidetyssä CADS 30 vuotta -juhlaseminaarissa Aro Systems Oy:n Jarmo Töyräs arvioi, että tarjouslaskennassa voitaisiin saavuttaa jopa 70 prosentin ajansäästö, jos kaikki mahdollinen tieto (korot, tyypit, asennustavat…) olisi syötetty suunnitelmiin ja suunnitelmat olisivat urakoitsijoiden käytettävissä tarvittavassa muodossa.

– Tilaajien puolelta asiaan tulisi tarttua, sillä viime kädessä myös ohimenneiden kohteiden määrälaskennan kustannukset tulevat heille maksettavaksi, Lehto arvioi.

Kyse ei tosin ole puhtaasti sopimusteknisistä tai tiedon luovutusasioista.

– Tietomallien sisältämien määrätietojen hyödyntäminen vaatii ohjelmisto-osaamista sekä ymmärtämistä siitä, mitä on mallinnettu ja mitä ei, Lehto painottaa.


Suunnittelusta urakointiin ja kiinteistön ylläpitoon

Muutoinkin talotekniikan urakoitsijapuolen vahvempi saaminen mukaan BIM:iin on tärkeässä roolissa. Tätä toivoo myös vuoden alussa perustetun building SMARTin talotekniikan toimialaryhmän puheenjohtaja Tero Järvinen Granlund Oy:stä.

– Toimialaryhmämme keskeisenä tavoitteena on siirtyä seuraavalle tasolle tietomallien hyödyntämisessä laajentamalla sitä urakoitsijoiden sekä kiinteistön omistajien suuntaan, Järvinen toteaa.

Toimialaryhmä on avoin kaikille talotekniikan BIMin kehittämisestä kiinnostuneille building SMARTin toiminnassa mukana oleville. Erityisesti ryhmään toivotaan mukaan edustajia talotekniikkaurakointiyrityksistä. Ryhmällä tulee olemaan vahva rooli myös YTV-vaatimusten jatkokehittämisen osalta.