Sähköasennusten puutteet johtuvat usein ammattitaidottomuudesta

1.6.2017

Sähkötöitä tehdään Suomessa pääosin ammattitaitoisesti. Vaarallisimmat asennukset ovat usein maallikoiden tekemiä ja ne voivat pahimmillaan aiheuttaa kuolemantapauksia. Jokaisen sähköalan ammattilaisen velvollisuus on puuttua asiaan, jos hän havaitsee välitöntä vaaraa aiheuttavan sähköasennuksen.

Ammattilaisten tekemät virheet sähköasennuksissa johtuvat yleensä puutteista standardin vaatimuksien tuntemisessa. Myös asennustarvikkeissa tai työkaluissa saattaa olla puutteita, jotka aiheuttavat vaarallisia asennuksia. Selkeä piittaamattomuus ja huolimattomuus ovat ammattilaisten työssä onneksi harvinaisia,  mutta silloin tällöin niihinkin törmää. Vanhoissa asennuksissa löytyy myös usein puutteita, jotka johtuvat laiminlyödystä kunnossapidosta ja käyttäjän huolimattomuudesta.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes suorittaa sähköasennusten kenttävalvontaa. Vuonna 2015 Tukes teki 132 sähköurakointiin liittyvää kenttävalvontakäyntiä. Näissä kolmasosalla urakoitsijoista ei todettu toiminnassaan merkittäviä  puutteita. Huolestuttava piirre kuitenkin on, että vakavien ja välittömän vaaratilanteen aiheuttavien asennusvirheiden osuus on kasvussa. Kun vuonna 2013 vakavia asennusvirheitä oli 16 prosentilla sähköurakoitsijoista, niin vuonna 2015 luku oli 33 prosenttia.

Todettuja vakavia asennusvirheitä olivat muun muassa katkokset PE-piirissä, kelta-vihreän johtimen käyttö muuna kuin suojajohtimena, kosketussuojauksen puutteet sekä keskeneräisten osien jännitteettömäksi erottaminen.

Tukes tekee kenttävalvontaa myös sähkölaitteistojen käytön osalta pääosin käytönjohtajaa vaativissa kohteissa. Joissakin tapauksissa on havaittu huomattavia puutteita käytönjohtajan perustehtävien hoidossa. Pahimmissa tapauksissa käytönjohtaja ei ollut millään tavoin perehtynyt vastuullaan  olevaan sähkölaitteistoon eikä ohjannut sähköturvallisuuden ylläpitoa.
  

Keskeneräisissä asennuksissa voi vaania vaara

Keskeneräisiä asennuksia tarkastettaessa on havaittu, että ryhmäjohtoja liitetään jännitteisiin    keskuksiin usein siten, että suojaamattomia johtimia on avonaisissa jako- ja kojerasioissa. Erityisen  riskin kohteita ovat saneerauskohteet, varsinkin kun kohde on käytössä saneeraustyön aikana. Tällöin voi olla välitön sähköiskun vaara, kun jännitteisiä laitteiston osia on kosketeltavissa tai  jännitteen kytkemistä kosketussuojaamattomaan laitteiston osaan ei ole estetty.

Sähkötyöturvallisuusstandardin SFS 6002 mukaan edellytetään, että jännitteen kytkeminen  työkohteeseen estetään lukitsemalla erottamiseen käytetyn kytkinlaitteen ohjauselin tai sen  sijaintitila. Lukitsemisen avaaminen saa olla mahdollista vain avaimen tai työkalun avulla. Puutteellisesti kosketussuojattujen osien pitkäaikaiseen jännitteettömäksi erottamiseen turvallisin tapa on jättää johtimet kytkemättä jännitteiseen tai käyttötoimenpiteellä jännitteiseksi kytkettävissä
olevaan sähkökeskukseen. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää luotettavaa kosketussuojaa, kuten rasiointia.

Mitkä ovat sähkölaitteistojen yleisimmät puutteet?

Varmennus- ja määräaikaistarkastuksissa nousee yhdeksi yleisimmäksi puutteeksi sähköasennusten dokumenttien puuttuminen. SFS 6000-standardi sanoo yksiselitteisesti, että jokaisesta sähköasennuksesta on oltava tarpeelliset dokumentit. Korjaus- ja muutostöissä pitää myös huolehtia siitä, että piirustukset saatetaan vastaamaan muuttunutta tilannetta. Myös  käyttöönottotarkastuksissa ja niiden dokumentoinnissa havaitaan usein puutteita.

Paloturvallisuuden kannalta merkittäviä puutteita ovat paloläpivientien puuttuvat tiivistykset. Seinä- ja lattialäpivientejä jää usein sulkematta varsinkin kaapelien lisäyksien jälkeen. Puutteelliset maadoitukset aiheuttavat  potentiaalieroja ja laitteiden virhetoimintoja. Vastaan on tullut myös tapauksia, joissa vanhan kiinteistön putkiston kautta tehty niin sanottu käyttömaadoitus on saattanut putkisaneerauksen yhteydessä hävitä.

Laitteiden kotelointiluokkien puutteita tulee vastaan asennustarkastuksissa  varsinkin silloin, kun vanhoihin sähkölaitteistoihin on tehty lisäyksiä. Kaapeliläpiviennin epäonnistuminen keskuksen päällä voi huonontaa kotelointiluokkaa (esimerkiksi niin sanotun  multilaipan aukot venyvät paksujen kaapeleiden ja vinojen asennussuuntien vaikutuksesta). Joskus poistettujen kaapeleiden aukot jäävät auki. Myös ulos asennettujen turvakytkimien, pistorasioiden ja muiden kondenssivesiaukot jäävät usein avaamatta, mikä aiheuttaa kosteuden kerääntymistä laitteen sisään.

 
Maallikoiden pistorasiaasennuksista vaaratilanteita

maallikon kytkemä pistorasia

Pistorasia-asennuksista löytyvät puutteet ovat usein maallikoiden jäljiltä. Pistorasian lisäys tai pistorasian irrotus ja uudelleen kytkeminen esimerkiksi remontin yhteydessä ovat usein toimenpide, jonka maallikko tekee, vaikka hänellä ei olisi mitään käsitystä sähkötöistä. Nollatun pistorasian takaisin kytkeminen väärin aiheuttaa hengenvaaran.

Vuonna 2015 putkiasentaja kuoli Helsingissä kytkettyään metallirunkoisen viemärin avausrassin kylpyhuoneen peilivalaisimen pistorasiaan, jonka maadoitusliuska oli jännitteinen. Väärän kytkennän tekijästä ei ole tietoa. Olisikin suositeltavaa harkita asuntojen sähköasennusten kuntotarkastuksen käyttöönottoa asuntokauppojen yhteydessä, jolloin vaaralliset asennukset saataisiin karsittua.

Maadoitettujen pistorasioiden lisääminen huonetilaan, jossa on käytössä vanhoja pistorasioita ilman suojamaadoitusta, on ollut kiellettyä jo vuodesta 1974 alkaen. Seka-asennuksia löytyy kuitenkin edelleen. Lisäystyössä huoneen muutkin pistorasiat on muutettava suojamaadoitetuiksi.

Autolämmityspistorasioiden puutteet ovat useimmiten käytöstä johtuvia. Pistorasiakoteloiden kansien lukot eivät toimi tai niihin ei ole avaimia, kansia voi puuttua ja kello voi olla ohitettu. Vakava turvallisuusriski on, jos pistorasiakoteloiden kosketussuojaus on puutteellinen esimerkiksi rikkoutuneen pistorasian takia, kun on lähdetty autolla liikkeelle lämmitysjohto vielä pistorasiaan kytkettynä. Varsinkin kotitalouksissa valonlähteiden ja valaistusjärjestelmien säädön kehittyminen aiheuttavat usein tänä päivänä sen, että valonsäätimet ja valonlähteet eivät ole yhteensopivia. Tämä aiheuttaa surinaa, välkkymistä ja muuntajien ja säätimien lämpenemistä ja rikkoutumista. Virheellisesti asennettu valaisin voi myös aiheuttaa palovaaran.
  

Vanhojen jakokeskusten muutokset ongelmallisia

Vaarallisimmat jakokeskusasennusten puutteet liittyvät kosketussuojauksen puutteisiin. Keskusten muutostöissä saattaa varsinkin kiinteistökeskuksien jakokeskusten kansia jäädä laittamatta  paikalleen ja ne saattavat kadota siivouksen yhteydessä. Kansissa voi myös olla aukkoja poistettujen komponenttien vuoksi.

Maallikoiden käyttämistä keskuksista varokkeiden kansia tai kansien  suojalaseja puuttuu usein. Myös varokekannen posliini voi olla rikki. Kiinteistökeskuksien sisällä voi olla irtonaisia jännitteisiä johdinpäitä ja palavaa materiaalia, esimerkiksi vanhoja kontaktori- ja  lämpörelelaatikoita ja pölyä. Käyttäjään liittyvä yleinen ongelma on, että keskuskomerot otetaan varastokäyttöön.

N(PEN) -liittimien loppuminen liitinkiskosta on yleinen ongelma lisättäessä lähtöjä vanhaan keskukseen. Uusissa asennuksissa on oltava oma liitin kullekin ryhmäjohdon N-, PEN- ja PE-johtimelle. Liittimissä voi myös olla huonoja (löystyneitä) liitoksia, jotka aiheuttavat palovaaraa. Jos keskuksen kannesta puuttuu varoitusmerkintä myöhemmin lisätystä vieraasta ohjausjännitteestä, on
takajännitteen vaara, kun keskusta tehdään jännitteettömäksi.

Jokaisen sähköalan ammattilaisen velvollisuus on puuttua asiaan havaitessaan välitöntä vaaraa aiheuttavan sähköasennuksen. Välittömästä vaarasta on ilmoitettava laitteen haltijalle, kehotettava lopettamaan laitteen käyttö ja erottamaan se sähköverkosta sekä tehtävä ilmoitus Tukesille.

 

Tukesin muistilista turvallisuuden varmistamiseen työkohteessa:

           Turvallisuuden varmistaminen työkohteessa. Kuva Tukes