Automaation avoimet rajapinnat mahdollistavat vapaan kilpailun

8.11.2018

Kiinteistöautomaation avoin KNX-yhteensopivuusstandardi mahdollistaa eri valmistajien laitteiden liittämisen samoihin järjestelmiin ja tehostaa ja helpottaa hankintojen kilpailutusta.

KNX on maailmanlaajuinen, avoimeen protokollaan perustuva älykkäiden kiinteistöjen automaatiostandardi, jota käytetään esimerkiksi rakennusten lämmityksen, valaistuksen, ilmanvaihdon ja turvatekniikan ohjaukseen.

Suomessa standardin yleistymistä ja tunnetuksi tekemistä edistävä KNX Finland ry täytti juuri kymmenen vuotta. Yhdistyksen 10-vuotisjuhlaseminaari Älykäs rakennus nyt ja tulevaisuudessa järjestettiin 5.10. Helsingissä.


Kalasatamassa kaikki tähtää avoimuuteen

Suomessa tekniikkaa hyödynnetään tuhansissa rakennuksissa omakotitaloista suuriin kauppakeskuksiin. Esimerkiksi Helsingin uudella Kalasataman alueella tekniikka on ollut laajassa käytössä useissa kohteissa, ja alueella toteutettuja ratkaisuja on käytetty runsaasti myös uusien automaatioratkaisujen esimerkkikohteina.

Seminaarissa Kalasataman älykkäiden teknologioiden toteutusperiaatteista puhuneen Helsingin kaupunkiympäristön toimialaa johtavan apulaispormestari Anni Sinnemäen mukaan julkisella vallalla on suuri rooli siinä, että teknisiltä alustoilta vaaditaan avoimia rajapintoja.

– Muuten yksittäiset yritykset määrittävät teknologiaa, eikä näin synny avoimia ekosysteemejä, mihin myös uudet yritykset ja toimijat voivat tulla mukaan, Sinnemäki sanoi.

Helsingin kaupunki pyrkii edesauttamaan avoimien rajapintojen hyödyntämistä ja avoimen datan syntymistä, jotta uuden teknologian ja uusien palveluiden kehittäminen olisi mahdollista myös uusille toimijoille

– Kyse on laajemmasta filosofiasta. Avoimia standardeja suosimalla kaupunki on mahdollisimman toimittajaneutraali ja näin edistetään myös tervettä kilpailua teknologioiden kehittyessä nopeasti, Sinnemäki sanoi.

Esimerkiksi ABB, yksi KNX-tekniikan kehittämisen pioneereista, on osallistunut aktiivisesti Kalasataman innovatiivisten ratkaisujen suunnitteluun ja toteutukseen niin alueen kiinteistöjen taloautomaatioratkaisuissa kuin koko alueen sähköverkon rakentamisessa.

 
Automaatio tuo ajansäästöä ja mukavuutta

Seminaarissa älykkään talotekniikan ja IoT:n tulevaisuudesta puhuneen Aallon Sähkötekniikan ja automaation laitoksen professori Jaakko Ketomäen mukaan älykkäästä talotekniikasta puhuttaessa ensimmäisen esille nostetaan aina energiatehokkuuden parantamismahdollisuus – mikä on tietenkin tärkeää – mutta yksilöllisesti mukautuvista ympäristöistä ja olosuhteista ja esimerkiksi tekniikan ihmisille tuomista ajansäästömahdollisuuksista voisi puhua enemmänkin.

– Tulevaisuudessa rakennukset tulevat oppimaan ihmisten tapoja, ja tällöin voidaan todella puhua älykkäistä rakennuksista, Ketomäki sanoi.

 
KNX on kansainvälinen standardi

KNX on maailmanlaajuinen, avoin talo- ja rakennusautomaatiostandardi rakennusten sähköisten toimintojen ohjaukseen. Alun perin eurooppalaisten rakennusautomaatiovalmistajien, kuten Landis & Gyrin, Berkerin ja Siemensin 1980-luvulla kehittämiin avoimiin protokolliin perustuva standardi on nykyisin käytössä jo 190 maassa.

KNX-standardin kehittämisestä vastaavan KNX Associationin johtaja Heinz Luxin mukaan viime vuosien merkittävin päänavaus on KNX-tekniikan yleistyminen Kiinan jatkuvasti kasvavilla markkinoilla maan käytetyimmäksi taloautomaatiostandardiksi. Erityisen merkittäväksi saavutuksen tekee Luxin mukaan se, ettei Kiinassa ole juurikaan hyväksytty käyttöön muita alun perin eurooppalaisia standardeja.

– Kiinassa KNX-tekniikkaa käytetään jo joka toisessa taloautomaatiojärjestelmällä varustetussa kiinteistössä. Tämä on todella hieno saavutus, Lux sanoo.

Kaikki merkittävät rakennusautomaatiolaitevalmistajat tukevat nykyisin KNX-standardia, sillä järjestelmien yhteensopivuus ja laajennettavuus myös eri valmistajien tuotteilla nähdään koko rakennusautomaatioalan yhteiseksi eduksi.

   

Helsinki parantaa rakennusten energiatehokkuutta automaatiolla

Kaupunkialueiden lasketaan tuottavan maailmanlaajuisesti yli puolet kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Helsingin kaupungin ilmastotavoitteiden saavuttamiseen tarvittavia toimenpiteitä listaavassa Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmassa eniten säästöpotentiaalia nähdään energiantuotannossa ja liikenteessä, mutta ohjelman toimenpide-ehdotuksissa listataan myös monia rakennusten energiatehokkuuden parantamisehdotuksia.

Suurin energiansäästöpotentiaali on olemassa olevien rakennusten energiasaneerauksissa, mutta myös lämmön ja sähkön uusiutuvassa pientuotannossa ja hukkaenergian talteenotossa esimerkiksi lämpöpumppujen avulla nähdään runsaasti potentiaalia.

”Energiatehokkuutta voidaan parantaa myös huolehtimalla siitä, että rakennuksen tekniset järjestelmät, kuten lämmitys, ilmanvaihto ja sähköjärjestelmät, on säädetty oikein ja niitä ohjataan tarpeen mukaisesti. Säännöllisillä tarkistuksilla ja automaattisella ohjauksella varmistetaan, että rakennus kuluttaa vain tarvittavan määrän energiaa ja että käyttöolosuhteet ovat sopivat”, toimenpideohjelmassa todetaan.

 

 

Mikko Arvinen, teksti